Toimitusjohtaja Juha-Matti Vainio Road Mastersilta kiertää tietyömaita maasturin ja peräkärryn yhdistelmällä.
Kantavuutta mittaava laitteisto on peräkärryssä ja tietokoneet autossa. Mittaus kestää noin minuutin, sinä aikana saadaan tarkka kuva tien kantavuudesta ja rakenteesta, samoin korjaustarpeesta.
Tuloksista saadaan laskettua, montako senttiä kyseiseen kohtaan pitää lisätä mursketta, jotta haluttu kantavuus voidaan saavuttaa.
Mittaus on automatisoitu niin, ettei kuljettajan tarvitse nousta autosta. Mittauksia tehdään tyypillisesti 50:n tai 100 metrin välein. Mittauksen kilometrikustannus on parinsadan euron luokkaa.
Laitteisto koostuu noin 200 kilon punnuksesta, joka jysäytetään tien pintaan. Sillä jäljitellään rekan yhden renkaan aiheuttamaa kuormitusta.
Tien taipumista mitataan seitsemässä pisteessä, etäisin on 1,2 metrin päässä punnuksen pudotuskohdasta. ”Kyse on millin osista.”
Samoin käy, kun rekka ajaa tiellä. Kukin rengas saa aikaan aaltomaisen liikkeen tien pinnassa. Tien kantavuus tarkoittaa kykyä sietää kuormaa niin, että aaltomainen liike on mahdollisimman pientä.
Mittaustulokset ilmoitetaan meganewtoneina neliötä kohti. Metsäautotiellä riittää 80 meganewtonia, kun moottoriteiltä edellytetään vähintään 420 meganewtonin kantavuutta.
Vainio esittelee kantavuusmittausta Porin lentokentän takana olevalla hyväkuntoisella soratiellä. Jokaiselle Suomen tielle, myös metsäautoteille, on määritelty tavoitekantavuus, ja tiedot näkyvät Vainion tietokoneella, kuten myös tehdyt kunnostustoimet.
Mittarit näyttävät ensin yli 200 meganewtonin lukemia, mutta tulos painuu pitkälti alle sadan, kun tieojassa on vettä. Tavoite on 90 meganewtonia. ”Ojien pitää olla kunnossa, sillä kantavuus romahtaa, jos tien runko on märkä.”
Pölyävä soratiekin kertoo hoidon laiminlyönnistä, suolan puutteesta. Jos tielle lisätään riittävästi tiesuolaa keväällä muokkauksen yhteydessä, se pysyy kunnossa koko kesän.
Ellei muokkaus ja pölyn sitominen onnistu keväällä, tien pinnasta alkaa irrota hienoa ainesta, pölyä ja tielle alkaa muodostua kuoppia ja ”nimismiehenkiharoita”. VEIKKO NIITTYMAA