Yhä useampi maanviljelijä on myös työnantaja. Johtaminen vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin, mutta millaista on hyvä johtajuus? Yksi näkökulma on tarkastella asiaa työntekijöiden toiveiden kannalta. Millainen on hyvä työpaikka? Mitä työntekijät toivovat esimieheltään?
Kun työntekijöiltä kysytään hyvän johtamisen käytännöistä, samat asiat toistuvat tutkimuksesta toiseen. Hyvältä pomolta odotetaan suurin piirtein samoja asioita ja ominaisuuksia kuin hyvältä opettajalta. Johtajalta odotetaan tasapuolisuutta, selkeyttä, johdonmukaisuutta ja vastuun kantamista kriisi- ja ongelmatilanteissa.
Samanaikaisesti työtekijät haluavat tehdä työtä mahdollisimman itsenäisesti. Ihannepomo kuuntelee, keskustelee ja antaa palautetta hyvin tehdystä työstä ja viestittää näin luottavansa työntekijän ammattitaitoon. Luottamus synnyttää pystyvyyden tunnetta eli kehittää ammattitaitoa. Hyvässä työpaikassa siis opitaan uusia asioita aivan kuin koulussakin.
Työtehtävien selkeys on tärkeä tekijä. Vastuualueiden läpikäyminen ennaltaehkäisee monta ongelmaa. Jäsentymättömät työtehtävät luovat kiirettä, työntekijöiden välisiä erimielisyyksiä ja vaarantavat työturvallisuutta. Hosuminen ja stressi ovat viestejä siitä, että jotain pitäisi tehdä toisin.
Virheiden etsimisen sijasta voidaan yhdessä keskustella tilannetta korjaavista ideoista, joita kyllä yleensä löytyy, jos niistä aletaan keskustella. Kokemukseni mukaan työntekijät eivät juuri koskaan esitä mahdottomia ja epärealistisia ideoita, jos niitä kysytään.
Työntekijät osaavat työnsä ja neuvovat toinen toisiaan, mikä helpottaa myös johtamista. Ihannetilanteessa ihmiset oppivat toinen toisiltaan eikä kenenkään tarvitse olla kaikkitietävä.
Maatiloilla käy usein ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden kanssa keskustellaan säännöllisesti. Mutta asiantuntemusta löytyy tilan omastakin väestä, jos sitä vain opitaan hyödyntämään täysimääräisesti.
Viikko- tai kuukausipalaveri ajankohtaisista asioista toimii hyvin maatiloillakin. Miten töissä on mennyt? Missä voitaisiin parantaa? Tällaisten kysymysten esittämiseen ei tarvita asiantuntijoita.
Yksinkertaisten kysymysten avulla saa paljon hiljaista tietoa, eivätkä mahdolliset ongelmat pääse kehittymään kovin suuriksi. Tieto on valtaa, vaikka se joskus tilapäisesti lisää tuskaa. Yhdessä selvitetyt ongelmat lisäävät keskinäistä luottamusta ja arvostusta niin perheissä kuin työpaikoillakin.
Arvostus ja kunnioitus työntekijöiden kesken näkyvät usein jo ulko-ovella, kun asiakas tai yhteistyökumppani astuu sisään.
Työn ilo ei ole mikään luonnonlaki, vaan siihen voidaan tietoisesti vaikuttaa. Työntekijä kertoo työuransa parhaasta pomosta: ”Sain tehdä töitä ihan itsenäisesti. Aamukahveilla käytiin läpi päivän asiat ja jos ongelmia oli. Se johtaminen tuli siinä sivussa, eikä yhtenäkään aamuna ollut ikävää mennä töihin.”