Onko sinunkin vaikea erottaa, kumpi on oikea ja kumpi vasen? Et ole ainut ja haasteisiin on myös syy

Jokainenhan tietää, että on olemassa oikea ja vasen.

Vaan kun pitäisi tietää nopeasti kumpi on kumpi, tehtävä on osalle meistä hyvinkin haastava.

Osa turvautuu arvaamiseen, kertoo Sciencenorway. Oikeaan osumisen todennäköisyys on kuitenkin melko suuri. Osa taas kikkoihin ja muistisääntöihin: kummassa kädessä on vihkisormus? Kummalla kädellä kirjoitan?

Pääkysymys kuitenkin on, miksi oikean ja vasemman erottaminen on osalle meistä vaikeaa.

Ihmisen on helppo kertoa mitkä asiat ovat ylhäällä ja mitkä alhaalla. Olemme jatkuvasti asennossa jossa pää on ylhäällä ja jalat alhaalla. Ylhäällä on taivas, alhaalla maa. Oikean ja vasemman kanssa on toisin, sanoo Kristianian yliopiston psykologian tutkija Helene Hjelmervik Sciencenorwayn haastattelussa.

Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti liikkuessamme ja asia joka äsken oli vasemmalla, saattaa olla pian oikealla.

Vasen ja oikea puolemme ovat lisäksi symmetrisiä. Siksi asian hahmottamista voi helpottaa, kun kello on aina vasemmassa kädessä.

Kun mietimme mikä on vasemmalla ja mikä oikealla, aivoissamme tapahtuu monta asiaa yhtä aikaa. Oikean ja vasemman hahmotus tapahtuu päälakilohkon alueella.

Aiemman tutkimukset ovat osoittaneet, että naisille oikean ja vasemman erottaminen on keskimäärin miehiä vaikeampaa.

Useammilla tutkimuksilla on yritetty myös selvittää, miksi näin on.

"Yksi hypoteesi on, että naisten aivot ovat symmetrisemmät kuin miehillä ja he käyttävät kumpaakin aivolohkoa ongelmanratkaisussa", Hjelmervik sanoo.

Tätä hypoteesia tutkiakseen Hjelmervik kollegoineen pyysi 16 naista ja 15 miestä kertomaan, osoitettiinko heille näytetyissä kuvissa oikealle vai vasemmalle.

Kuvissa osoittavat kädet olivat vaihtelevissa asennoissa ja koehenkilöt itse makasivat magneettikuvauslaitteessa, joka seurasi aivojen toimintaa.

Tutkijat eivät löytäneet hypoteesilleen vahvistusta. "Toisaalta havaitsimme, että naiset käyttivät enemmän otsalohkoa erotellessaan oikeaa vasemmasta", tutkija kertoo.

Syytä tähän ei kuitenkaan tiedetä.