Taaleritehdas suunnittelee Honkajoen Kirkkokalliolle isoa biokaasulaitosta, joka käyttää hyödykseen viereisen Honkajoki Oy:n sekä alueen elintarviketeollisuuden biojätteitä. Ympäristölupaa haetaan parhaillaan, kertoo toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi Vambiosta.
Taaleritehdas tiedotti tiistaina, että sen Biotehdas pääomarahasto rakentaa kahden seuraavan vuoden kuluessa valtakunnallisen biokaasulaitosten verkon, jossa on mukana 5–7 yksikköä. Biokaasuun aiotaan investoida 90 miljoonaa euroa.
Tavoite on kunnianhimoinen, Suvilampi myöntää. Biojätteiden hyödyntämisessä nähdään mahdollisuuksia varsinkin, kun samalla voidaan tukea kotimaista työtä ja työllisyyttä.
Yksi biokaasulaitos työllistää rakennusvaiheessa 150 henkilötyövuoden verran ja tarjoaa käyntiaikana työtä 15 henkilölle itse laitoksessa ja kuljetuksissa.
Yhtiö osti tänä vuonna Vambion biokaasulaitoksen Vampulassa, toisen rakentaminen on alkamassa Kuopiossa ja Honkajoki olisi kolmas.
Honkajoen Kirkkokalliolle on Suvilammen mukaan suunniteltu jo pitkään biokaasulaitosta ja ympäristövaikutusten arviointi on tehty. Lähiseudulta löytyy riittävästi raaka-ainetta biokaasulaitokselle.
Eläinperäisiä riskimateriaaleja käsittelevä Honkajoki suunnittelee vuoden parin sisällä toiminnan laajentamista, mikä lisää energian tarvetta. Se voidaan tyydyttää biokaasulla.
Orgaanisen jätteen vieminen kaatopaikoille kielletään vuoden 2016 alusta. Biojäte voidaan polttaa, mutta samalla menetetään jätteessä oleva typpi sekä biologisesti sidottu hiili, Suvilampi sanoo.
Honkajoen biokaasulaitos tuottaa kaasun lisäksi orgaanisia lannoitteita, nestemäisiä ja kiinteitä. Lähiseudun viljelijöihin otetaan hankkeen edetessä yhteyttä ja kartoitetaan halukkuutta ottaa lannoitteita vastaan. Malli on sama kuin Vampulassa.
Honkajoella ainakin osalle orgaanisista lannoitteista yritetään saada luomuhyväksyntä. Vampulassa se ei ole mahdollista raaka-aineiden takia.
Taaleritehdas investoi Honkajoella myös tuulivoimaan. Ensimmäinen iso tuulivoimala on tarkoitus nostaa pystyyn huhtikuussa Kirkkokalliolla ja kaikkiaan tuulipuistoon kaavaillaan yhdeksää myllyä.
Eläinperäistä riskimateriaalia käsittelevä Honkajoki harkitsee toiminnan laajentamista siipikarjan ja broilereiden sivutuotteiden vastaanottolinjalla. Aiemmin ne menivät minkeille.
Nykyisen turvetta käyttävän voimalan teho ei riitä laajennukselle eikä turpeen käytön lisäämiseen ole tällä hetkellä mahdollisuuksia. Biokaasu sopii uuden linjan lämmönlähteeksi, toteaa toimitusjohtaja Kari Valkosalo Honkajoki Oy:stä.
Investointi liittyy EU:n kaavailuun lieventää luulihajauhon käyttökieltoa rehuissa, jolloin siipikarjan sivutuotteista saadulla luulihajauholla voitaisiin korvata tuontisoijaa rehujen valkuaislähteenä.
Viime tietojen mukaan esityksestä äänestetään huhtikuussa ja enemmistö EU-parlamentista lienee sen takana. Muutos saadaan voimaan aikaisintaan vuoden puolentoista kuluessa.
VEIKKO NIITTYMAA