Suomessa eletään vaikeaa murroskautta, jonka jälkeen yhteiskuntamme on muuttunut aiempiin vuosikymmeniin verrattuna huomattavasti ja vieläpä lopullisesti. Väestömme ikääntyy Japanin jälkeen nopeinta tahtia maailmassa ja julkisen sektorin kustannustehokkuus on heikko. Menot kasvavat, tulot vähenevät ja kansalaiset voivat pahoin.
Emme voi välttää murrosvaihetta, mutta voimme panostaa suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksen hallittuun ohjaamiseen, johon kaikkien puolueiden tulisi ottaa osaa tasa-arvoisina. Suomen tulevaisuus on liian suuri asiakokonaisuus politiikan kuumaksi perunaksi ja auki revittäväksi neljän vuoden välein.
Puolueet laidasta laitaan on istutettava samaan pöytään. Hallitusten on luotava lisää työpaikkoja ja systemaattisia ratkaisuja sekä vahvistettava kansalaisten ja yritysten luottamusta yhteiskuntaamme.
Valtion on toimittava mahdollistajana monipuoliselle yritystoiminnalle, jonka keskiössä ovat uudet yrittäjät, kasvavat yritykset sekä rohkeat kotimaiset pilottihankkeet. Nämä mainitaan myös keskustan ”Uuden kasvun rahastossa”.
Suomen menestys on perustunut suurelta osin rohkeuteen ja innovatiivisuuteen ja tätä meidän tulisi vaalia myös jatkossa.
Valtion on myös oltava tukena siinä prosessissa, missä mielenkiintoisista innovaatioista pyritään hakeutumaan kohti teollistamista ja myöhemmin kaupallistamista.
Nykyjärjestelmän puitteissa suuri osa potentiaalista valuu hukkaan ykkösvaiheen jälkeen. Harva lienee eri mieltä ainakaan siitä, että tieteeseen, teknologiaan ja tutkimukseen panostaminen on kannattavaa.
Suomessa tähän kolmen T:n kokonaisuuteen ei vielä olla havahduttu riittävän hyvin.
Tieteen ja tutkimuksen tukeminen sekä teknologian hyödyntäminen eivät ole tasolla, jollaista voisi Suomen imagon tuntien odottaa niin kotimaassa kuin globaalistikin. Innovatiivisuus ja luovuus ovat ratkaisevia tekijöitä kohti valoisampaa huomista.
Launo Haapamäki
HTK,
kunta- ja aluejohtamisen opiskelija
Tampere
Tieteeseen, teknologiaan ja tutkimukseen
panostaminen
on kannattavaa.