Maailma kokoontuu Kanadaan luontokadon pysäyttämiseksi – tavoitteena suojella kolmannes planeetasta

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) COP15-monimuotoisuuskokous alkaa tänään keskiviikkona Kanadan Montrealissa. Kokouksen tavoitteena on linjata ja tarkentaa keinoja, joilla elonkirjon häviäminen voidaan pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.

Kokous kestää 12 päivää ja päättyy maanantaina 19. joulukuuta.

Kokouksessa ei valmistella suoraa luonnonsuojelusopimusta, sillä sellainen on jo olemassa. Tarkoitus on löytää yhteisymmärrystä, rahoitusta ja keinoja sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Montrealin kokouksessa eri mailla ja maaryhmillä on omia tavoitteitaan, mutta kaikki tavoitteet ovat maailmanlaajuisia. Jokainen maa päättää itse, miten sovitut asiat toimeenpannaan.

Suomen kanta on, että EU:n tulee toimia suunnannäyttäjänä maailmanlaajuisessa monimuotoisuuspolitiikassa. Tavoitteeksi Suomi on asettanut, että maailmassa on nykyistä enemmän luontoa ja se on nykyistä paremmassa kunnossa.

Kokouksen päällimmäisenä tavoitteena on sopia maapallon laajasta suojelusta. Vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia kaikista maailman maa-, meri- ja sisävesialueista tulisi saada suojelun piiriin.

Suomi neuvottelee tavoitteista osana EU:ta. Suomen pääneuvottelijana kokouksessa toimii ympäristöministeriön luontoympäristöosaston ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.

Montrealin kokoukselle on kasattu suuria odotuksia. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt, että kokouksen pitäisi olla samanlainen vedenjakaja kuin Pariisin ilmastokokous.

Luonnon monimuotoisuuden katoaminen aiheuttaa vakavan uhan talousjärjestelmälle. Maailman talousfoorumin arvion mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta perustuu luonnon toimintaan.

Luonnon monimuotoisuuden tärkeyteen on havahduttu yksityisellä sektorilla jo nyt. Suurten rahoituslaitosten tekemässä Finance for Biodiversity -lupauksessa rahoittajat sitoutuvat selvittämään sijoitustensa ympäristövaikutukset. Lisäksi ne edellyttävät sijoituskohteina olevia yrityksiä toimimaan luontokadon hillitsemiseksi.

Lupauksen tehneillä rahoituslaitoksilla on käytössään 16,3 biljoonan eli tuhannen miljardin sijoitusvarallisuus. Lupauksen tavoitteeksi on asetettu luontokadon pysäyttäminen tällä vuosikymmenellä.

Myös esimerkiksi Norjan valtion öljyrahasto alkaa vaatia sijoituskohteiltaan toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Sukupuuttoon kuolevien lajien määrää on hyvin vaikea arvioida, sillä maapallon eliölajien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Arviot vaihtelevat noin kahdesta miljoonasta lajista jopa sataan miljoonaan lajiin.

Tutkijat arvioivat, että 0,01–0,1 prosenttia maapallon lajeista kuolee vuosittain sukupuuttoon. Maltillisimpien lajimääräarvioiden mukaan tämä tarkoittaisi vuosittain 200–2 000:ta sukupuuttoa. Mikäli korkeimmat määräarviot osuvat oikeaan, maailmassa kuolisi vuosittain 10 000–100 000 lajia sukupuuttoon.

Nykyistä luontokatoa on kuvattu maapallon kuudenneksi sukupuuttoaalloksi. Esimerkiksi selkärangallisten eläinten määrä on romahtanut vuoden 50 vuodessa 69 prosenttia.

Luontokato on kiivainta tropiikissa, missä sademetsiä hakataan muun muassa hedelmäplantaaseiksi ja laidunmaaksi. Elinympäristöjen häviäminen osuu erityisen kipeästi sammakkoeläimiin. Noin 7 000 tunnetusta sammakkoeläinlajista 40 prosenttia arvioidaan olevan vaarantuneita.

Maanviljelijöiden kannalta erityisen huolestuttava luontokadon muoto on pölyttäjähyönteisten kantojen romahtaminen.

Yhdysvalloissa mehiläistarhaajat ovat kertoneet vuodesta 2006 alkaen, että kolmannes heidän mehiläisistään kuolee joka talvi. Aiemmin kuolinluvut ovat olleet 10–15 prosentin luokkaa.