MT-kysely: Noin puolet suomalaisista luottaa EU:n kykyyn vastata Venäjän aiheuttamaan turvallisuusuhkaan –epäluottamus korostuu maaseudulla

Tuoreen MT-kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista luottaa EU:n kykyyn vastata Venäjän aiheuttamaan turvallisuusuhkaan lähivuosina. Luottamus on suurinta nuorten keskuudessa, kun taas epäluottamus korostuu maaseudulla.

Luottamus kykyyn vastata turvallisuusuhkiin on ikäryhmistä vahvinta alle 30-vuotiaiden keskuudessa, joista 58 prosenttia vastasi kyselyyn myönteisesti.

Vähiten unioniin luottavat 45–54 -vuotiaat, joista 41 prosenttia vastasi, etteivät he luota EU:n kykyyn vastata Venäjän aiheuttamaan turvallisuusuhkaan. Eniten kannastaan epävarmoja on vastaajien keskuudessa 55–64 -vuotiaiden ikäryhmässä, ja heidän osuutensa on 24 prosenttia.

Luottamus EU:n kykyihin on hieman vahvempaa kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudulla EU:hun luottaa 46 prosenttia vastaajista, kun kaupunkimaisissa kunnissa tuo osuus on 49 prosenttia.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että maaseudulla epäluottamus on kaupunkeja voimakkaampaa. Siinä missä maaseudulla asuvista 38 prosenttia ei luota EU:n kykyyn vastata Venäjän luomaan turvallisuusuhkaan, kaupungeissa tuo osuus on vain 30 prosenttia. Maaseudulla on myös vähemmän kannastaan epävarmoja.

Puolueittain perussuomalaisten kannattajat suhtautuivat epäluuloisimmin EU:n kykyihin. Puolueen kannattajista 52 prosenttia ei luota EU:n pystyvän vastaamaan Venäjälle.

SDP:n kannattajista sen sijaan jopa 69 prosenttia luottaa EU:n pystyvyyteen. Vielä korkeampaa luottamus on RKP:n kannattajissa, joista jopa 70 prosenttia luottaa EU:n kykyyn vastata turvallisuusuhkiin.

Siinä missä maaseudulla asuvista 38 prosenttia ei luota EU:n kykyyn vastata Venäjän aiheuttamaan turvallisuusuhkaan, kaupungeissa tuo osuus on 30 prosenttia.  Kuva: Pyry Rantanen

Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto arvioi MT:lle, että kyselyn tulosta selittää julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä ollut ajatus siitä, että Suomi hoitaa itse oman puolustuksensa, eikä siinä olla EU:n varassa.

”Toisaalta oma vaikutuksensa on myös Nato-jäsenyydellä”, Aalto lisää.

Vaikka EU:n kykyyn luottavien osuus on jäänyt alle puoleen vastaajista, on osuus silti professorin mielestä kohtuullisen hyvä. Hän muistuttaa, että luottamus eri instituutioihin vaihtelee eri kyselyissä 30 ja 90 prosentin välillä.

”Kaupungissa asuvien parempaa luottamusta suhteessa maaseudulla asuviin selittävät yhteiskunnan rakennemuutos ja alueellinen eriytyminen”, Aalto sanoo.

Hänen mukaansa monen mieleen voikin syntyä ajatus siitä, ollaanko maaseutua ja raja-alueita uhraamassa suuressa teollisessa rakennemuutoksessa.

Professorin arvion mukaan kyselyn tulosta selittää julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä ollut ajatus siitä, että Suomi hoitaa itse oman puolustuksensa, eikä siinä olla EU:n varassa.  Kuva: Mikko Nikkinen

Perussuomalaisten heikkoa luottamusta EU:n kykyyn selittää Aallon arvion mukaan se, että perussuomalaiset on ollut jo pitkän aikaa EU-kriittinen protestipuolue.

”Kun perussuomalaisten kannattajilta kysytään ajatuksia siitä, että ratkaisisiko EU turvallisuuskysymyksiä tai toisiko unioni turvaa, ei voi edes odottaa suurta myöntävästi vastaavien osuutta.”

SDP:n ja RKP:n vahvaa luottamusta selittää Aallosta puolestaan ainakin se, että SDP:n ja muutenkin vasemmiston piirissä on oltu kriittisiä Natoa kohtaan.

Kantar TNS Agri Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 1044 henkilöä aikavälillä 3.-7.5. Kyselyn tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.

Otsikkoa muutettu 8.49. Alle puolet muutettu muotoon noin puolet.