Euroopan unionin korkein johto, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy kävivät helmikuussa toiviomatkalla Kiinassa – tai paremminkin kerjuureissulla.
EU-päälliköt pyysivät Kiinalta apua Euroopan velkariisin rahoittamiseksi.
Turha toivo.
Kiinan pääministeri Wen Jiabao tarjosi lämmintä teetä ja kättä.
Kiinalaista investointirahaa virtaa kuitenkin Eurooppaan jatkuvasti. Esimerkkejä Saksasta.
Maailman suurin ovien lukkojen valmistaja Kiekert AG vaihtoi maaliskuussa omistajaa. Ostaja on pekingiläinen Hebei Lingyun Industrial, joka kaksinkertaisti saksalaiskaupalla liikevaihtonsa yli 1,3 miljardiin euroon.
4 000 työntekijän Kiekert on autoteollisuuden alihankkija. Autovalmistus lasketaan Saksassa niin sanotuksi strategiseksi toimialaksi.
Tätä ennen suurin kiinalainen yritysosto Saksassa oli Hildesheimissa sijaitseva alumiinivalimo KSM Castings. Sen 3 000 työntekijää valaa muun muassa Volkswagenille moottoreiden sylintereitä. Yrityskaupan yhteydessä lausuttiin suureen ääneen, että tuotanto jatkuu Saksassa. Kauppasopimus ei kuitenkaan sano asiasta mitään.
Lähempänä tavallista kuluttajaa Saksassa on elektroniikkavalmistaja Medionin siirtyminen kiinalaisten haltuun. Halpaketju Aldin myymät televisiot ja tietokoneet tehdään nyt 75-prosenttisesti kiinalaisen elektroniikkajätti Lenovon voimin.
Esimerkkejä löytyy jo satoja. Kiinalainen investointikone lyö euroalueen sydämessä korkeapaineella.
Kiinan taloudessa on se pelottava piirre, että siellä tiedetään koko ajan, mitä on tarkoitus tehdä.
Globaalien investointien tutkimusinstituutin Gigan mukaan nousevat viime vuosien kiinalaiset sijoitukset Eurooppaan 11,7 miljardiin euroon. Saksaan tästä summasta on sijoittunut 1,1 miljardia.
Euron kriisi vahvistaa tätä kehitystä entisestään. Eurooppalaiset laina- ja finanssimarkkinat ovat sekaisin.
Kiina on jo vuosikausia rahoittanut Yhdysvaltain alijäämiä ostamalla USA:n valtiolainoja, mutta Euroopan suhteen Kiinalla on toinen strategia. Kiinalaiset perustivat sitä varten oman valtiollisen rahaston. China Investment Corporation (CIC) on varannut yritysostoihin Euroopassa 300 miljardia euroa. Sinänsä pikkusumma, koska Kiinan pääomavarantojen arvioidaan olevan noin 2 200 miljardia euroa.
Saksassa kiinalaiset yritysostot on otettu vastaan kahdenlaisin miettein.
Ensimmäinen finanssikriisi 2008/2009 saattoi monta keskisuurta yritystä vaikeuksiin. Kiinalainen investointipääoma pelasti pälkähästä muun muassa betonipumppuvalmistaja Putzmeister GmbH:n. Mutta yhtiön 3 000 työntekijää järjestivät mielenosoituksen, koska he pelkäävät työpaikkojen katoavan teknologisen osaamisen mukana pian Kiinaan.
Pelko ei ole aivan turha. Eräät kiinalaiset liikemiehet ovat Saksassa käydessään sanoneet aivan suoraan, että heitä kiinnostaa vain ensivaiheessa kaupan kohteena oleva yritys ja sen tuotanto.
Päämielenkiinnon kohde on klassinen teknologinen tietotaito: Made in Germany.
JORMA MATTILA