Glasgown onnistumisia ovat valtioiden päästövähennysten tiheä päivittäminen ja seuranta – "Kello tikittää, ja lähivuodet ovat kriittisiä", Krista Mikkonen painottaa
Ilmastokokouksen yleispäätökseen saatiin ensimmäistä kertaa kirjaus hiilenpolton vähentämisestä. Luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen rooli korostui ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Ratkaisut osaan keskeisistä kysymyksistä lykkääntyivät tuleville vuosille.
Glasgown ilmastokokouksen neuvotteluihin osallistunut Krista Mikkonen pitää merkittävänä luonnonsuojelun ja ennallistamisen korostamista ilmastokokouksen päätöstekstissä: "Ilmastokriisiä ja luontokriisiä ei voi ratkaista erillään.” Kuva: Tero PajukallioGlasgown ilmastokokouksen tavoitteet eivät täyttyneet kaikilta osin, mutta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mielestä myös edistysaskeleita otettiin.
Valtioita kehotetaan päivittämään päästövähennystavoitteensa ensi vuoden aikana. Etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain.
"Päätös pitää 1,5 asteen tavoitteen yhä saavutettavissa. Kello tikittää, ja lähivuodet ovat kriittisiä. Siksi tarvitsemme jatkuvaa painetta ilmastotoimien parantamiseen nimenomaan 2020-luvulla, ja nyt päätetty vuosittainen tarkastelu tuo tätä", Mikkonen sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa. Kokous venyi Suomen aikaa noin kymmeneen illalla, eikä ministeri antanut enää illalla lehdistölle haastatteluja.
Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisen päästökaupan markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Niillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin (kaksoislaskenta), sekä varmistamaan, että päästövähennyshankkeet aidosti sitovat hiiltä verrattuna tilanteeseen, jossa mitään toimenpiteitä ei tehtäisi.
Kompromissiratkaisu sallii kuitenkin vanhojen, Kioton pöytäkirjan aikaisten päästövähennysyksiköiden rajatun käytön vuoteen 2030 saakka. EU ja Suomi ajoivat vaihtoehtoa, jossa vanhoja yksiköitä ei olisi hyväksytty lainkaan Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseen.
”Mekanismin säännöt ovat kaukana täydellisistä, mutta niillä pystytään välttämään kaksoislaskentaa. Saavutettu tulos antaa mahdollisuuden valtioiden väliseen markkinaehtoisten päästövähennysratkaisujen kehittämiseen, eikä toteutus jää yksin vapaaehtoisen hiilimarkkinan varaan. Paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin neuvoteltavaksi”, neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski kertoo.
Valtiot lupasivat ennennäkemättömän paljon rahoitusta, noin 310 miljoonaa euroa, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kehittyvät maat sitoutuivat tuplaamaan sopeutumisrahoituksensa kehitysmaille vuodesta 2019 vuoteen 2025 mennessä.
Tavoitteena on, että sopeutumisrahoitus kattaisi puolet kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta. Kehitysmaat käyttävät jo tuntuvia osia bruttokansantuotteistaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen paikkailuun.
Kansainvälisen markkinamekanismin kautta saatavista myyntituloista viisi prosenttia siirretään sopeutumisrahastoon.
”Harmillista on, että rahoituksessa säilyy Pariisin sopimusta edeltävä palomuuri, jossa velvoitteita on vain kehittyneille maille”, EU:n rahoitusneuvottelijana toiminut Outi Honkatukia sanoo.
Kokouksessa sovittiin taulukoista, joilla maat kertovat päästöjensä kehityksestä, ilmastotoimistaan sekä rahoituksesta. Taulukoiden ja tuen myötä myös kehittyvien maiden päästöraportointi vahvistuu ja täsmentyy.
Jatkossa kansalliset päästövähennyssitoumukset pitää antaa yhteismitallisesti. Vuonna 2025 annettavien sitoumusten tavoitevuosi on kaikille sama 2035.
”Kun kaikki maat ja etenkin suuret taloudet raportoivat yhtäläisesti ja läpinäkyvästi päästöistään, meillä on kirkkaampi tilannekuva siitä, missä tahdissa etenemme”, Suomen ilmastopääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.
Maat sitoutuivat nopeuttamaan irtautumista hiilenpoltosta sekä luopumaan tehottomista fossiilituista. Monille maille sanan tehoton lisääminen yleispäätökseen oli pettymys, koska se jättää tulkinnanvaraa. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.
”Hiilenpolton vähentäminen on nyt ensimmäistä kertaa mainittu YK-tekstissä. Se on tärkeä signaali, vaikka olisimme toivoneet vahvempaa kirjausta. Pidän merkittävänä myös luonnonsuojelun ja ennallistamisen korostamista. Ilmastokriisiä ja luontokriisiä ei voi ratkaista erillään”, Mikkonen toteaa.
Varsinaisen kokouspäätöksen lisäksi Glasgow’ssa julkaistiin useita päästöjä vähentäviä aloitteita. Suomi liittyi mukaan muiden muassa metsäkadon pysäyttämistä sekä liikenteen päästöjen ja metaanipäästöjen vähentämistä koskeviin aloitteisiin ja julkilausumiin.
Aloitteet tukevat kansainvälistä työtä päästöjen vähentämiseksi ja kirittävät maita niiden omissa kansallisissa sitoumuksissa.
Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat