”Joutsenon nimi on saanut alkunsa siitä, kun on päätetty, että minkä niminen lintu ensiksi lentää paikalle, sen niminen pitäjä tehdään. Oli lentänyt joutsenlintu”, kertoi muuan joutsenolainen vuonna 1935.
Toisen version mukaan kirkko oli valmis, mutta nimi puuttui. Nimi saatiin yli lentäneeltä valkealta linnulta.
Tarinat ovat jälkeenpäin sepitettyjä. Mutta lintuun Joutsenon nimi voi hyvinkin liittyä, sillä joutsen-alkuiset vesistönimet ovat Suomessa yleisiä.
Joutsenon kylä sijaitsi alun perin Saimaan rannalla. Nimistöntutkija Viljo Nissilä arvelee, että kylän vanha muoto Joutzenus olisi tarkoittanut joutsenten oleskelupaikkaa.
Joutsenon nimeä on selitetty myös toisesta näkökulmasta. Jousen eli joutsen genetiivimuoto muistuttaa linnunnimeä. Joutsenon seutu oli karjalaisten ja hämäläisten riistamaita jo ammoisina aikoina.
Jousi on tarkoittanut metsästysvälineen lisäksi metsästyskykyistä miestä. Jousella metsästäminen oli miehen työkyvyn mitta. Jousi eli työkykyinen mies puolestaan oli verotusyksikkönä Karjalassa jo Pähkinäsaaren rauhan aikoihin. Kirkollisverotuksessa jousi pysyi käytössä aina 1900-luvulle saakka.
Jos kylän nimen takana piilee jousi, se olisi voinut siirtyä henkilöltä talolle ja sitä myötä kylän nimeksi. Joutsenosta ei kuitenkaan tunneta Joutsi- tai Joutsimies-nimisiä henkilöitä tai taloja.
TOPI LINJAMA