Maaseudun yritystukien sekä useimpien hanketukien haku alkaa tänään maanantaina.
Haettavaksi tulevat osa yleishyödyllisistä investointi- ja kehittämishankkeista, tiedonvälityshankkeista, valtakunnallisista koordinaatiohankkeista sekä maaseudun innovaatioryhmien (EIP) hankkeista.
Koulutushankkeiden sekä yhteistyötoimenpiteen mukaisten hankkeiden haku aukeaa kesäkuussa. Kesäkuussa aukeaa myös vesihuolto- ja kyläverkkoinvestointien haku.
Hankkeita koskevien päätösten teko alkaa syksyllä.
Tukia voi nyt ensimmäistä kertaa hakea sähköisesti Maaseutuviraston (Mavi) Hyrrä-palvelussa. Sähköiseen asiointiin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla.
Lisäksi palvelun käyttäjä tarvitsee valtionhallinnon organisaatiolle tarjoaman Katso-tunnisteen, jonka voi hakkia osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Aloittava yrittäjä voi hakea tukea myös ilman Katso-tunnistetta.
Elykeskukset ja Leader-ryhmät neuvovat tukien hakemisessa ja Hyrrä-järjestelmän käytössä. Maaseudun yritystukia eli yrityksen perustamistukea ja yrityksen investointitukea voivat hakea maaseudun yrittäjät. Hakijalta ei edellytetä maatilakytköstä.
Perustamistukea voi saada uuden yrityksen perustamiseen ja jossain tapauksissa yrityksen merkittävään tuotannon tai liiketoiminnan muutokseen. Investointitukea myönnetään tuotantotilojen tai uusien koneiden hankkimiseen sekä rakentamiseen.
Yrittäjä voi saada tukea myös tutkimukseen, jolla selvitetään investoinnin toteutettavuutta, esimerkiksi sitä, kannattaako hankkia valmis tuotantorakennus vai rakentaa uusi.
Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten järjestöt, kyläyhdistykset sekä oppilaitokset.
Maaseudun asukkaat voivat kehittämishankkeiden avulla esimerkiksi kehittää asuinympäristöään ja sen asukkaiden yhteistä toimintaa ja alueen viihtyisyyttä.
Yleishyödyllisinä investointeina tukea voi saada esimerkiksi yhteisten tilojen kunnostamiseen tai kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen.
Tiedonvälityshankkeessa jaetaan uusinta tietoa maaseudun yrittäjille, asukkaille ja muille toimijoille. Hankkeissa voidaan nostaa esiin maaseudun elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavia asioita.
EIP-hankkeet tavoittelevat käytäntölähtöistä maa- ja metsätalouden, elintarvikkeiden jalostuksen tai biotalouden innovaatiota. Maa- ja metsätalousministeriö valitsee noin 10 EIP-ryhmää kaudelle 2014–2020.
Juhani Reku