

MT uutisoi tammikuussa, että tieliikenteen tutkinto- ja lupapaikkojen määrä vähentyy Suomessa tuntuvasti. Traficom on aloittanut tarjouskilpailut tieliikenteen tutkinto- ja lupapalveluista enää 43 paikkakunnalla kun tähän asti palvelupisteitä on ollut 77.
Tutkintopaikoissa käsitellään paitsi kuljettajantutkinnot, myös kaikki muut lupa-asiat. Nyt nämä palvelut ollaan keskittämässä maakuntien keskuskaupunkeihin vain joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
”Kovin pienten tai harvemmin auki olevien palvelupisteiden ylläpitämistä Traficom ei pidä kannattavana ja kustannustehokkaana. Kuten muihinkin palveluihin näinä päivinä, myös tutkinto- ja lupapalveluihin kohdistuu säästötarpeita, jotka liittyvät valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan”, Traficomin osastopäällikkö Henna Antila kommentoi.
”Kovin pienten tai harvemmin auki olevien palvelupisteiden ylläpitämistä Traficom ei pidä kannattavana ja kustannustehokkaana.”
Antilan mukaan palvelupisteverkostoa karsimalla tavoitellaan tuottavuusohjelman mukaisia säästöjä ja pyritään hillitsemään kustannusten kasvua.
”Tavoitteena on tukea julkisen talouden kestävyyttä ja varmistaa, että palvelut pysyvät sujuvina ja kustannustehokkaina myös tulevaisuudessa.”
Traficomin osastopäällikkö tähdentää, että palvelupistepaikkakuntia on arvioitu myös ajokokeiden liikenneympäristöjen perusteella.
”Ajokokeille on ajokorttidirektiivissä asetettu vähimmäisvaatimukset, jotka eivät nykyisellään täyty kaikkien ajokoepaikkakuntien osalta. Kuljettajantutkinnon tarkoituksena on varmistaa, että ajokorttia suorittavalla on tarvittavat tiedot ja käytännön ajotaito toimia vastuullisena kuljettajana itsenäisesti ja turvallisesti erilaisissa liikennetilanteissa”, Antila perustelee.
”Liikenneturvallisuuden kannalta on siis tärkeää, että kuljettajantutkintoja järjestetään paikoissa, joissa liikenneympäristö on riittävän vaativa.”
”Tavoitteena on tukea julkisen talouden kestävyyttä ja varmistaa, että palvelut pysyvät sujuvina ja kustannustehokkaina myös tulevaisuudessa.”
”Traficom jatkaa lupapalveluiden sähköistämistä, mikä vähentää käyntiasioinnin tarvetta. Nykyisellään keskimäärin puolet ajokortti-, ajokorttilupa-, opetuslupa- ja ikäpoikkeuslupahakemuksista jätetään sähköisen palvelun kautta”, Antila sanoo.
Traficomissa ei nähdä asiakkaille merkittävänä haittana, jos yksittäinen asiointikerta vie harvemmalla palvelupisteverkostolla enemmän aikaa.
Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Timo Suominen on eri linjoilla. Suominen kommentoi tammikuussa (MT 30.1.2026), että palvelupisteverkoston karsiminen hankaloittaa huomattavasti tieliikenteen tutkinto- ja lupa-asioiden hoitamista maaseudulla sekä nostaa kustannuksia.

Henna Antilan mukaan palvelupiste olisi selvityksessä arvioidun 48 paikkakunnan verkostollakin edelleen puolen tunnin henkilöautomatkan päässä 87 prosentille ja korkeintaan tunnin ajomatkan päässä 98 prosentille väestöstä.
”Verkoston supistaminen pidentää joidenkin asiakkaiden asiointimatkoja, mutta toisaalta palveluiden keskittäminen parantaa palvelujen saatavuutta isommissa toimipisteissä.”
Traficomin nyt ajama malli on kuitenkin edellä mainittua selvitystä keskittävämpi ja pitää sisällään enää 43 toimipistettä.
Antilan mukaan toiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja parin vuoden välein annetaan maksuasetus, jossa määritellään asiakashinnat. Palveluiden tuottaminen katetaan näillä asiakasmaksuilla.
”Asiakasmaksuja pitäisi roimasti korottaa, jollei säästöjä haettaisi toimipisteverkostoa keskittämällä.”