Valtiontalouden alijäämän vuoksi tehtävät miljardisopeutukset jakaantuvat hallituksen mukaan tasan säästöjen ja verojen korotusten kesken. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) arvioi kuitenkin, että verojen osuus on todellisuudessa jopa kolme neljännestä.
Suurempi verojen osuus johtuu siitä, että kun valtio ”säästää” kuntamenoissa, kunnat korvaavat puuttuvan rahamäärän nostamalla veroja.
EK:n johtaja Jussi Mustonen totesi liiton suhdannebarometri-tilaisuudessa keskiviikkona, että uusille veronkorotuksille ei enää ole tilaa lainkaan, ettei kysyntä heikkene.
Sen sijaan pitää hakea pysyviä säästöjä rakenneuudistuksista, palvelujen tehostamisesta, tuottavuuden kasvusta ja julkisten menojen hillinnästä.
Valtion velkasuhteen taittamisesta täytyy pitää kiinni eli säästöistä ei Mustosen mielestä pidä antaa periksi. Toimia voidaan kuitenkin jaksottaa myöhempiin aikoihin, kunhan päätökset tehdään nyt.
Barometrin mukaan yritykset eivät odota suhdannetilanteen juuri paranevan tämän vuoden alkupuolella.
Orastavia kasvun merkkejä kuitenkin näkyy: Teollisuudessa uusien tilausten lasku on pysähtynyt, ja tuotannon ennakoidaan lähikuukausina kasvavan aavistuksen. Myöhemmin keväällä kasvun odotetaan vauhdittuvan.
Synkin tilanne on rakentamisessa, jossa melkein joka neljäs yritys odottaa tilanteen vielä heikkenevän.
EK:n pääekonomistin Penna Urrilan mukaan varovaiset kasvuodotukset ovat nyt hieman aiempaa vankemmat. ”Kansainvälisen talouden näkymä on kohtalainen.”
Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina mittaava saldoluku oli tammikuussa -7 (lokakuussa -8). Tammikuussa 15 prosenttia teollisuusyrityksistä odotti suhdanteiden vahvistumista kuluvan vuoden alkupuolella ja 23 prosenttia ennusti synkkenevää.
Rakentamisen saldoluku oli tammikuussa -16 (lokakuussa -25) ja palvelualojen -2 (lokakuussa -14).
JOUKO KYYTSÖNEN