"Valtio käyttää kuntia renkinään – nyt rengiltä otetaan puolet töistä pois", arvioi asiantuntija sote-uudistusta

Sosiaali- ja terveyspalvelukysymyksiin ja vanhuspalveluihin erikoistunut, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta tiesi odottaa sote-uudistuksen menevän läpi eduskunnassa viime keskiviikkona.

Lakiuudistuksella on Krögerin mukaan suuri merkitys erityisesti maaseudulla, koska sote-uudistus tehtiin juuri pienten kuntien tilanteen takia.

"Helsinki ja isot kaupungit olisivat pärjänneet muutenkin. Ympäri Suomen pikkukunnilla taas on ollut vaikeuksia palvelujen järjestämisessä. Tietyssä mielessä tämä on maaseutureformi, ja vaihtoehto sille, ettei laajaa kuntarakennereformia ei ole tehty meillä kuten aiemmin Tanskassa ja osittain Ruotsissa."

Tähän asti uudistus on ollut kansallista päätöksentekoa eduskunnassa erityisesti siitä, mitkä muotoilut menevät perustuslakivaliokunnassa läpi.

"Seuraavaksi luodaan hyvinvointialueet, mikä on iso prosessi vuoteen 2023 mennessä."

Krögerin mukaan alueelliset erot tulevat tässä esiin: mitä on jo uudistuksesta ehditty neuvotella kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken. Kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien rakennuskanta ja taloudelliset vastuut ovat isoja kysymyksiä.

Nyt uusi kolmas taho, hyvinvointialue, muuttaa hänen mukaansa pelin. "Ennen oli vain kunta ja valtio. Kuvio monimutkaistuu, kun kamppaillaan jatkossa siitä, kuka käyttää valtaa ja määrittelee linjauksia."

"Monin paikoin työ lähtee liikkeelle alustakin, ja nähdään erivauhtisia prosesseja ennen vuoden 2023 tammikuun määräaikaa."

Monella maaseutualueella on Krögerin mukaan valmistelu jo pidemmällä kuin Uudellamaalla, joka vastusti pitkään uudistusta.

"Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote on jo pitkällä. Kainuussa maakuntamalli oli jo valmiiksi aika lähellä tulevaa mallia. Myös Keski-Suomessa jo mietitty sitä, miten asiat tullaan hoitamaan."

Uusilta kunnanvaltuustoilta jää asialistalta puolet pois, kun kasvavia sote-menoja ei enää tarvitse tuskastella.

"On keskusteltu siitä, että valtio käyttää kuntia renkinään – nyt rengiltä otetaan puolet töistä pois. Voisi ajatella, että yleistä toimialaa koskeville asioille tulee enemmän tilaa ja mahdollisuuksia."

Kansalaiset eivät Krögerin mukaan välttämättä edes huomaa muutosta vuoden 2023 tammikuussa, jos siirtymä on onnistuttu tekemään sujuvasti.

"Hallintojärjestelmän uudistuksen rinnalla on eri asia palveluiden sisältö ja saatavuus ja tehokkuus. On mahdollista, että palveluita voi joutua hakemaan kauempaa kuin nykyisin, koska erikoispalvelut keskittynevät keskuskaupunkiin."

Lue lisää:

Historiallinen sote-uudistus on hyväksytty eduskunnassa