Australiassa maa- ja metsätilat voivat osallistua päästökauppaan vapaaehtoisesti.
Kun tilalla tehdään jotain, mikä sitoo hiiltä pitkäaikaisesti, tila voi ilmoittaa siitä viranomaiselle. Viranomainen tekee tarkastuksen ja myöntää sen jälkeen tietyn määrän päästövähennysyksiköitä.
Kun tila saa selville, miten paljon päästövähennysyksiköitä se hanketta vastaan saa, se voi vielä harkita, onko hankkeen käynnistäminen järkevää.
Jos hanke toteutetaan, tila saa päästövähennysyksiköt ja voi myydä ne päästöoikeuden hinnalla niitä tarvitseville yrityksille.
Päästökaupan piiriin kelpuutettavista maa- ja metsätalouden hankkeista on laadittu lista.
Mukaan pääsee esimerkiksi silloin, kun istuttaa metsää, ehkäisee maastopaloja tai tehostaa lannankäsittelyä. Kullekin maatalouden tuotantosuunnalle on laskettu erikseen, miten paljon päästöjä niiden hankkeet vähentävät.
Australian päästökaupassa on mukana 60 prosenttia koko maan päästöistä. Sen päälle tulee vielä maankäyttösektori, jonka osuus on 22 prosenttia kaikista päästöistä.
EU:ssa päästökaupan piirissä on vain 46 prosenttia päästöistä. Suomessa osuus on EU:n keskitasoa hieman korkeampi, noin 50 prosenttia.
Päästökaupan ulkopuolelle jää esimerkiksi liikenne – ja EU:ssa maa- ja metsätalous.