Saamelaiset eivät halua esiintyä uhreina sovintotyössä –  Saamelaiskäräjät päätti esittää valtiolle totuus- ja sovintokomission perustamista

Saamelaiskäräjät kirjasi jo vuonna 2016 tavoiteohjelmaansa komission perustamisen, ja valtio on teettänyt esiselvityksen komissiotyöstä.

Selvitys paljastaa lukuisia ennakkoluuloja työtä kohtaan. Syy on se, että saamelaisten on vaikea luottaa valtioon.

Miksi nyt, ihmiset kysyvät. Valtio haluaa käynnistää komissiotyön samaan aikaan, kun Saamenmaalle puuhataan Jäämeren rataa ja on vain pari vuotta siitä, kun kalastamista Tenojoella rajoitettiin raskaalla kädellä. Muun muassa näitä maankäyttöpäätöksiä saamelaiset ovat laajalti kritisoineet, koska ne vaikuttavat suoraan ja dramaattisesti saamelaisten elinkeinoihin. Komission perustaminen tuntuu joidenkin mielestä ulkokultaiselta toiminnalta.

Saamelaiset eivät selvityksen mukaan halua ottaa uhrin asemaa.

"Pelätään, että ensin itketään ja sitten jätetään yksin", valtiosihteeri Paula Lehtomäki muotoili viime maanantaina saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Lisäksi pelätään, että prosessi politisoituu eikä mitään käytännön muutosta asioiden parantamiseksi tapahdu.

Epäluuloa on jonkin verran myös tutkijoita ja tulevia komissaareja kohtaan. Heillä täytyy olla kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä, jotta työ voi onnistua.

Totuus- ja sovintokomission suurena mahdollisuutena nähdään se, että prosessi todennäköisesti avaa silmiä ja tuo uutta tietoa saamelaisista ja heidän historiastaan päättäjille ja yleisölle. Ihmiset haluavat tuoda esille, miksi he haluavat olla saamelaisia Suomessa.

Epäluuloista huolimatta saamelaiskäräjät päätti tällä viikolla esittää valtiolle totuus- ja sovintokomission perustamista. Käräjät aikoo esittää valtiolle, että totuus- ja sovintoprosessin tarkoitus on pohtia ja todistaa historiallista ja nykyistä syrjintää.

Tähän kuuluvat muun muassa saamelaisten sulauttaminen valtaväestöön ja muu oikeuksien loukkaaminen sekä se, miten asiat vaikuttavat saamelaisiin nyt.

Saamelaiskäräjät haluaa myös, että prosessin jälkeen voidaan ehdottaa, miten saamelaisten ja Suomen valtion välistä yhteyttä voisi edistää ja miten valtio voisi ottaa vastuuta saamelaisten oikeuksien toteutumisesta.