Ystävät ja euro houkuttelevat, kun islantilaiset miettivät paluuta EU-polulle: ”Jos saamme hyvän sopimuksen...”

Islannin pinta-alasta yksi prosentti on maatalouskäytössä. Tästä huolimatta oma maatalous on Islannille erittäin tärkeää.

Merkitys nousee nykyistäkin suuremman huomion ja kiinnostuksen kohteeksi, jos islantilaiset päättävät taas jatkaa neuvotteluita EU-jäsenyydestä.

”Kalastus ja maatalous tulevat luultavasti olemaan neuvotteluiden hankalimmat kysymykset”, kertoo Islannin teollisuusministeri Hanna Katrín Friðriksson, joka vastaa myös muun muassa maataloudesta.

MT tapasi ministerin hänen vieraillessaan Suomessa maaliskuun alussa.

Islanti järjestää 29. päivä elokuuta kansanäänestyksen EU-jäsenyysneuvotteluiden jatkamisesta. Islantilaisten enemmistö, 58 prosenttia, kannattaa neuvotteluita.

Edelliset jäsenyysneuvottelut päättyivät vuonna 2013 hallituksen vaihtumisen seurauksena. Tuolloin vaikeiksi ennakoidusta kalastuspolitiikasta ei päästy keskustelemaan.

”Uskon, että nämä kysymykset pystytään ratkaisemaan. Jos saamme hyvän sopimuksen, niin näkisin Islannin EU-jäsenenä”, Friðriksson arvioi.

Tällä ministeri viittaa mahdollisesta jäsenyydestä järjestettävään kansanäänestykseen. Islannin on tarkoitus neuvotella jäsenyyden ehdot ensin ja päättää sitten, suostutaanko niihin.

Kotieläintuotanto on keskinen osa Islannin maataloutta. Maa on omavarainen maidon, lihan ja kananmunien suhteen. Kuva: Satu Lehtonen

Islannin maataloudessa lampaat, siipikarja, nauta- ja sikatalous ovat tärkeitä tuotantosuuntia. Maa on omavarainen maidon ja kananmunien tuotannossa sekä lähes omavarainen lihassa.

Myös kasvihuoneviljely yleistyy, mikä heijastelee islantilaisnuorten muuttuvia ruokailutottumuksia.

Suomen-vierailullaan ministeri tapasi kollegansa Sari Essayahin (kd.). Friðriksson kertoi MT:lle olevansa kiinnostunut kuulemaan, millaista maataloutta harvaan asutussa pohjoisessa maassa harjoitetaan.

”Islannin ja Pohjois-Suomen maatalouden haasteet ovat käsittääkseni hyvin samanlaisia.”

Friðriksson arvioi islantilaisten viljelijöiden enemmistön suhtautuvan varauksella maan EU-jäsenyyteen.

Pelkona on, että markkinat avautuvat ja maatalous joutuu nykyistä kovempaan kilpailuun ulkomaisen tuotannon kanssa.

”Keskustelussa jäsenyyteen liittyvät huolet ovat kuitenkin saaneet mahdollisuuksia enemmän huomiota. Jos jäsenyysprosessi jatkuu, voimme nostaa esiin hyviä puolia”, ministeri sanoo.

Näitä olisivat Friðrikssonin mukaan esimerkiksi korkotason lasku ja inflaation hidastuminen.

Lisäksi hän toteaa Euroopan ja Islannin kohtaavan samat vaikeudet sukupolvenvaihdosten kanssa. Nuoria viljelijöitä on vähän ja vanhojen on vaikea lopettaa.

”Tässä suhteessa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka pyrkii ratkaisemaan samaa asiaa kuin me.”

EU-jäsenenäkin Islanti haluaa säilyttää määräysvallan luonnonvaroistaan tiukasti itsellään.

Kun maan hallituskoalitio kertoi tulevasta kansanäänestyksestä, ulkoministeri Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir linjasi luonnonvarojen olevan keskeinen kysymys: hän ei allekirjoittaisi sopimusta, jossa niiden hallinnasta luovutaan.

Kysyttäessä EU:n mahdollisista varauksista Islannin jäsenyyttä kohtaan Friðriksson arvioi, että luonnonvarakysymys voi olla joillekin jäsenmaille vaikea hyväksyä.

Maaseudun Tulevaisuus tapasi islantilaisministeri Hanna Katrín Friðrikssonin. Ministeriä haastatteli toimittaja Nikke Kinnunen. 

Islannin yleisradioyhtiön RÚV:n mukaan EU-jäsenyyttä kannattaa 45 prosenttia ja vastustaa 35 prosenttia islantilaisista. Kannastaan epävarmoja on 20 prosenttia.

Kannattajille yksi tärkeimmistä jäsenyyttä puoltavista syistä on luopuminen nykyisestä valuutasta krónasta.

”Meidän pieni, kelluva valuuttamme on erittäin altis kurssivaihteluille. Krónan kurssinousut ja -laskut ovat paljon euroa voimakkaampia”, Friðriksson selittää.

Periaatteellisella tasolla Friðriksson toteaa, että maailman on muuttunut paljon Islannin edellisistä neuvotteluista.

”Siksi on tärkeää kuulua meille läheisten maiden arvoyhteisöön, joka puolustaa kansainvälisiä lakeja ja rauhaa sekä jatkaa taistelua ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan. EU tarjoaa hyvän viiteryhmän”, hän sanoo.

Muuttunutta maailmaa käytetään Islannissa kuitenkin myös EU-jäsenyyden vastaisena argumenttina.

Alkuvuodesta, kun Grönlannin tilanne oli polttavimmillaan, euroskeptinen Sjálfstæðisflokkurinn-puolue kyseenalaisti kansalaisia jakavien neuvotteluiden järkevyyden hetkellä, kun pitäisi keskittyä kansakuntaa yhdistäviin asioihin.

Pääministeri Kristrún Frostadóttir vastasi, että epävakaa kansainvälinen tilanne ei muuttaisi kansanäänestyssuunnitelmia millään tavalla.

Mahdollisessa jäsenyydessä on suuressa määrin kyse myös Islannin sisäpolitiikasta.

”Minä tulen hyvin EU-myönteisestä puolueesta. Mielestäni aina olisi ollut oikea aika liittyä”, ministeri Friðriksson summaa.

Kauniista luonnostaan tunnettu Islanti on Euroopan harvimmin asuttuja maita. Maan kokonaispinta-ala on hieman Lapin maakuntaa suurempi, mutta asukkaita on vähemmän kuin Helsingissä. Kuva: Eija Mansikkamäki