Kirahvit, merimakkarat ja norsut paremmassa turvassa – uhanalaisten lajien kauppaan tehtiin tiukennuksia
CITES-kokous tiukensi usean kilpikonnalajin suojelusäädöksiä.
Täytetty kirahvi Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Kuva: Kari SalonenUhanalaisten lajien kansainväliseen kauppaan on tehty tiukennuksia. Muun muassa norsujen sekä uhanalaisten merenelävien ja matelijoiden suojelu vahvistuu.
Tiukennuksista päätettiin tänään päättyneessä uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa sääntelevän CITES-sopimuksen osapuolikokouksessa. Siellä hyväksyttiin muun muassa EU:n tukemat ehdotukset neljän uhanalaisen rauskukalan, makrillihaiden ja kolmen merimakkaralajin lisäämisestä kansainvälisen kaupan sääntelyn piiriin. Siten lajeja uhkaavaa ylikalastusta voidaan hillitä.
Myös kirahvit lisättiin kansainvälisen kaupan sääntelyyn ja usean kilpikonnalajin suojelusäädöksiä tiukennettiin.
Norsujen suojelussa edistyttiin, kun kokouksessa päätettiin kieltää afrikannorsujen siirto luonnosta niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle eläintarhoihin.
"EU pyrkii edistämään norsujen suojelua kaikin mahdollisin tavoin. Olemme tyytyväisiä nyt tehtyyn päätökseen, joka tukee entistä paremmin norsujen suojelua, huomioi mahdolliset erityistilanteet ja sisältää tarvittavan CITES-viranomaisten kontrollin", ympäristöneuvos Esko Hyvärinen kertoo ympäristöhallinnon tiedotteessa.
Keskustelut norsunluun kansallisen kaupan rajoittamisesta johtivat päätökseen, joka velvoittaa osapuolimaat raportoimaan norsunluun kansallisista markkinoista seuraavaan CITES-istuntoon mennessä.
CITES-sopimukseen on liitetty yli 35 000 luonnonvaraista kasvia ja eläintä, joiden on todettu uhanalaistuvan niillä käytävän kaupan seurauksena. Sopimus, jonka on allekirjoittanut 183 maata, pyrkii kitkemään maailmasta eläinten ja kasvien laittoman kaupan kokonaan vuoteen 2030 mennessä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat