Pensasmustikasta voi joutua odottamaan satoa viisikin vuotta, eikä viljelmän perustaminen ole halpaa: ”Hehtaarikustannus on 30000‒40000 euroa taimien koosta riippuen”
Pensasmustikka on metsän kasvi, joka vaatii happaman maan. Savimaalla se ei viihdy.Tilaajalle
Pensasmustikkaviljelmä voi tuottaa satoa vuosikymmeniä. Kuva: Carolina HusuYli viiden vuoden tuttavuus pensasmustikan kanssa kartutti salolaisten Katri Paakin ja Samuli Mäenpään kokemusta ja rohkaisi laajentamaan viljelyalaa. Vuonna 2021 pariskunta perusti uuden, runsaan puolen hehtaarin suuruisen pensasmustikkalohkon.
Sopivaa paikkaa mietittiin pitkään, sillä maalaji vaihtelee tilan loivilla rinnepelloilla.
”Pensasmustikka ei pärjää savimaalla. Se on metsäkasvi, joten maan pitää olla hapanta”, Samuli Mäenpää sanoo.
Kasvi menestyy parhaiten, kun maan ph-luku on alle 5,5. Kasvualustaa parannettiin ajamalla taimirivieihin runsaasti kalkitsematonta turvetta. Se myös kuohkeuttaa maata.
”Pensaat kasvavat leveäksi, joten taimia ei pidä istuttaa tiheään. Jokaiselle varataan runsaan metrin suuruinen kasvuala. Sopiva riviväli on 2,5 metriä, jolloin rivien välit mahtuu ajamaan ruohonleikkurilla”, Samuli Mäenpää sanoo.
Taimet istutettiin mansikkamuovilla katettuihin penkkeihin. Tarhan aitaaminen on välttämätöntä.
”Muutoin peurat ja jänikset syövät pensaat”, Mäenpää tietää.
”Viljelmän perustaminen on kallis investointi. Hehtaarikustannus on 30000‒40000 euroa taimien koosta riippuen”, Samuli Mäenpää arvioi.
Satoa voi joutua odottamaan viisikin vuotta, jos istutettava taimi on kovin pieni. Kun sato alkaa, pensaat tuottavat marjoja vuosikymmeniä.
Pensasmustikka hyötyy ristipölytyksestä, joten vuororiveihin istutetaan kahta lajiketta. Uudelle lohkolle istutettiin Duke- ja Bluecrop-lajikkeiden nelivuotiaat taimet.
”Viime talvi oli taimille ankara. Olen iloinen, että ne ovat elossa, vaikka marjoja ei vielä paljon tullutkaan”, Katri Paakki sanoo.
- Osaston luetuimmat
