Tuulivoimapuistot ovat näkyvin merkki siirtymisestä puhtaaseen energiaan, mutta niistä saatavat korvaukset aiheuttavat eriarvoisuuden kokemuksia maaseudulla. Kuva: Johannes Tervo
Kateus, byrokratia ja rahoitus hidastavat siirtymää uusiutuvaan energiaan
E2 Tutkimus kyseli kokemuksia ja odotuksia siirtymisestä uusiutuvaan energiaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.Tilaajalle
Kuva: Stiina HoviYksittäisille maatiloille siirtymä fossiilittomaan energiaan voi tuoda konkreettista taloudellista hyötyä, arvioi tutkija Atte Penttilä E2 Tutkimuksesta.
Penttilä kysyi energiamurroksen vaikutuksia ja kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon maatiloilta sekä uusiutuvan energian toimijoilta.
”Esimerkiksi aurinkopaneelien tuominen viljelemättömille pelloille ja tuulivoima voivat tuoda taloushyötyä”, Penttilä sanoo.
Biokaasuun perustuvat biovoimalat ovat myös tulomahdollisuus, mutta siihen tarvitaan lisää tukea toistaiseksi harvan jakeluinfran laajentamiseen.
Kunnissa energiamuutokseen kannustavat kiinteistöverot. Kuntalaisten palveluita kuitataan monin paikoin tuulivoimasta kerättyjen verojen turvin.
Tuulivoima ja aurinkoenergia ovat vahvistaneet alueiden elinvoimaisuutta ja imagoa.
”Hurja sääntely tulee ja sitten se kannattavuus heikkenee.”
Toisaalta energiainvestoinnit ovat herättäneet kateutta ja kokemuksia eriarvoisuudesta maakuntien välillä. Myös selvää muutosvastarintaa ilmeni haastatteluissa.
Haastatteluissa sekä maataloustuottajat että metsäalan toimijat kertoivat sääntelyn herättävän huolia.
Jo käyttöön otetut rajoitukset ja epävarmuus tulevasta aiheuttavat päänvaivaa ja ”kypsymistä”, kuten eräs luomuviljelijä asian ilmaisi.
Haastatteluissa ilmeni pelkoa oman elinkeinon menettämisestä ja siitä, että esimerkiksi metsien käyttöön puututaan yhä tiukemmin.
”Hurja sääntely tulee ja sitten se kannattavuus heikkenee ja ei ikään kuin pysty enää itse omasta omaisuudestaan päättämään”, eräs haastateltu yrittäjä vastasi.
Osa energiamurroksen sääntelystä on koettu epäjohdonmukaisena ja epäoikeudenmukaisena.
Monet metsänomistajat ja maanviljelijät kokivat, että toimenpiteitä suunnitellaan ja päätöksiä tehdään ilman, että heidän näkemyksiään kuullaan. Tämä heikentää energiamurroksen sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Haastateltavat mainitsivat, että siirtymä uusiutuvaan energiaan edistyisi todennäköisesti nopeammin, jos sen hyödyt voitaisiin esittää selkeästi ja monipuolisesti tutkimukseen perustuen.
Siirtymisellä uusiutuvaan energiaan koetaan olevan sekä myönteisiä että eriarvoistavia vaikutuksia, tutkimus toteaa.
Investoinnit puhtaaseen energiaan ovat tuottaneet taloudellista hyötyä alueille.
Hankkeiden myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti maakunnittain ja osin myös paikallisesti.
Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimaloiden rakentaminen on hyödyttänyt niitä, joiden mailla voimalat sijaitsevat.
Myös lähialueiden maanomistajat ovat saaneet korvauksia, mutta tyytymättömyyttä esiintyy yhä.
Korvausjärjestelmän parannuksista huolimatta asia nousi esiin haastatteluissa. Kateutta ja vastakkainasettelua esiintyy edelleen.
”Ehkä se nähdään tavallaan pelastuksena, että tulisi joku ja investoisi.”
Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat kertoivat toisaalta energiamurroksen tuovan myös mahdollisuuksia ja toivoa. Eräs haastateltava Etelä-Savosta totesi näin:
”Ehkä se nähdään tavallaan pelastuksena, että tulisi joku ja investoisi, tulisi työpaikkoja. Joku kipinä, millä se voisi lähteä vielä. Tälläkin alueella viimeiset 10 vuotta on ollut aika jyrkkää alamäkeä.”
”Erityisesti huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta vihreä siirtymä tukee paikallistalouksia, työllisyyttä ja kestävää tuotantorakennetta”, painottaa Penttilä.
Tutkimusta varten haastateltiin 32 henkilöä. Haastateltavat olivat maa- ja metsätalouden sekä uusiutuvan energian parissa toimivia henkilöitä. Työn on rahoittanut MTK:n Säätiö.- Osaston luetuimmat
