Maan hoidosta kaikki lähtee

jelmassa. Ympäristöjärjestöillekin sopii, että olisi kaikille pohjaosa, jonka lisäksi tukea kohdennetaan.

Lannan hyötykäyttö ja ravinteiden kierrätys ovat keskeisiä keinoja ympäristöjärjestöille.

Niin myös viljelijöille, Pietola muistutti. ”Lannoitteet ovat kalliita. Ei kukaan halua heittää ravinteita hukkaan.”

Keskustelua alusti professori Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä. Hän korosti maan rakenteen tärkeyttä sekä satojen että ravinnepäästöjen estämisen kannalta. Se sai aikaan innostuneen ja yksimielisen keskustelun.

Yksi avainasioista on kunnossa oleva ojitus.

Pietolan mukaan EU:ssa ei kuitenkaan oikein ymmärretä, että Suomessa ja Ruotsissa ojitus on hyvä asia myös ympäristölle, kun taas Keski-Euroopan vettä läpäisevillä mailla siitä on haittaa.

Toinen avainasia on nurmen viljely. Pietola haluaisi itsekin viljellä sitä kasvinviljelytilallaan, jos nurmelle vain olisi markkinat.

Suurin ongelma kunnossapito on vuokramailla. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki ehdotti mietittäväksi samanlaista kustannusten jaosta sopimista kuin vuokra-asuntojen kunnostamisessa.

Viljelijän näkemyksiä esitti Peppi Laine Salosta. Hänen tilansa on mukana Järki-hankkeessa, ja ympäristötoimia toteutetaan oma-aloitteisesti niin paljon kuin on käytännössä mahdollista.

Laine korosti maatalouden kannattavuuden ja ympäristösäädösten yksinkertaisuuden ja käytäntöön soveltumisen merkitystä.

Sopimuksissa pitäisi olla pelivaraa, koska vuodet ovat säältään erilaisia.

Laineen mukaan juuri nyt viljelyn ja ympäristötoimien suunnittelua haittaa se, ettei tuista ja säädöksistä ole tietoa ensi vuotta pidemmälle.

Risto Artjoki peräsi myös kuluttajan vastuuta.

”Ruokaostoksilla pitää osoittaa, että ympäristöstä ja eläimistä huolehtimista arvostetaan ja palkitaan.”

HEIKKI VUORELA

Mitä siitäkin tuli, kun ympäristöjärjestöt kutsuivat perjantaina Helsingissä maatalousihmisiä keskustelemaan EU:n vihertyvästä maatalouspolitiikasta?

Siitä tuli asioihin keskittyvä keskustelu, jossa löytyi paljon yhteisiä tavoitteita.

Ympäristöjärjestöjen tavoite on, että EU:n maatalouspolitiikkaa oikeasti viherrytetään. Ympäristöväki uskoo Suomen pääsevän siinä vähemmällä kuin Keski-Euroopan, koska moni asia on Suomessa jos ei kunnossa niin paremmin.

”Komission esitystä ei saa vesittää, mieluummin pitää tehdä enemmän”, Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoi.

Erityisen tärkeää Ahposen mukaan on ekologinen ala. Irina Herzon Bird Life Suomesta muistutti sen ylläpitävän pölyttäjiä, jotka ovat monien kasvien sadoille välttämättömiä.

Jos ekologiseksi alaksi kelpaa muukin kuin hyvä peltomaa, tavoite sopi myös MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietolalle.

Ympäristöjärjestöt haluavat kohdentaa ympäristötuen sinne, missä siitä on vesiensuojelun kannalta suurin hyöty.

Pietolan mielestä on tärkeää pitää mahdollisimman moni viljelijä mukana ympäristöoh

Ympäristö-

tuki-

sopimuksissa pitäisi olla pelivaraa,

koska vuodet ovat säältään erilaisia.«

Avaa artikkelin PDF