Yhdysvaltojen ulkoministeri Blinken luetteli Venäjän virheitä ja maalaili Ukrainan tulevaisuutta Helsingissä
Anthony Blinkenin Pohjoismaiden kiertue päättyi Helsinkiin, missä hän puhutteli myös suoraan venäläisiä.
Suomen liittyminen Natoon muutti Yhdysvaltain ulkoministerin vierailuun liittyviä odotuksia. Anthony Blinkin saapui liittolaisen pääkaupunkiin, kuin asioikseen. Kuva: Emmi KorhonenYhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken korosti perjantaina Helsingissä Venäjän ja sen presidentin Vladimir Putinin epäonnistumista tavoitteissaan Ukrainan sodalle.
”Venäjä on nyt huomattavasti huonommassa tilanteessa, kuin se oli ennen hyökkäystä Ukrainaan”, Blinken sanoi.
Vierailu oli osa ministerin Pohjoismaiden kierrosta. Ruotsista alkaneessa vierailussa hän osallistui EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppaneuvoston kokoukseen ja Nato-ulkoministerien epäviralliseen kokoukseen.
Samalla hän tapasi Ruotsin, Suomen ja Norjan valtionjohtoa.
Helsingin kaupungintalossa pidetyssä puheessa Blinken listasi tapoja, joilla hyökkäys Ukrainaan on vahingoittanut Venäjän omia intressejä.
Näitä olivat esimerkiksi Euroopan energiariippuvuuden menettäminen, Venäjän taloudellisen kehityksen romuttaminen ja myös Venäjän sotilaallisen uskottavuuden katoaminen.
”Kreml väitti ennen, että heillä on maailman toiseksi voimakkain armeija, jonka monet uskoivatkin. Nyt monet pitävät heidän armeijaansa toiseksi vahvimpana armeijana Ukrainassa”, Blinken totesi.
Putin arvioi Blinkenin mukaan väärin suhteensa Kiinaan. Juuri ennen sotaa Venäjä ja Kiina kehuivat yhteistyönsä syventymistä ilman rajoja.
Nykytilassa Kiina lähinnä ostaa venäläistä öljyä ja tukee sitä YK:ssa, kun taas Venäjä on käytännössä riippuvainen Kiinasta saatavasta teknologiasta.
”Kumppanuus näyttää yhä yksisuuntaisemmalta”, Blinken tiivisti Yhdysvaltojen analyysin tilanteesta.
Kiina mainittiin puheessa muutenkin. Blinkenin mukaan keskittyminen Ukrainaan ei ole vienyt huomiota Kiinan muodostamasta uhasta ja halusta miehittää oma naapurinsa Taiwan.
”Venäjän aggressio ei ole heikentänyt valmiutta vastata haasteisiin Tyynellämerellä, vaan vahvistanut sitä”, Blinken sanoi.
”Uskomme, että Pekingissä on pantu merkille, ettei YK:n peruskirjan räikeä loukkaus ole säikäyttänyt maailmaa, vaan saanut sen yhdistymään.”
Puheen pääpaino oli silti Venäjän oman hyökkäyksensä vuoksi kärsimien vahinkojen ja tappioiden korostamisessa.
Tässä Blinken teki selvän eron Putinin sekä Moskovan ja tavallisten venäläisten välille:
”Täytyy kysyä, kuinka Putinin sota on parantanut tavallisten venäläisten elämää tai tulevaisuuden näkymiä?”
Silti Blinken vakuutti, ettei Yhdysvallat tavoittele Venäjän valtionjohdon vaihtumista, vaan maan tulevaisuus on sen kansalaisten oma asia.
”Täytyy kysyä, kuinka Putinin sota on parantanut tavallisten venäläisten elämää tai tulevaisuuden näkymiä?”
Yhteyksiä Ukrainan sodan ja Suomen talvisodan välillä osoitettiin runsaalti.
”Suomalaisten ei ollut hankala kuvitella itseään ukrainalaisten asemaan. He olivat olleet siinä marraskuussa 1939”, Blinken selitti Suomen päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä pian sodan alun jälkeen.
Hän vertasi sotia toisiinsa esimerkiksi siinä, että niitä perusteltiin omalla kansallisella turvalla, voitosta oltiin etukäteen varmoja ja etenemisen hidastuttua hyökkääjä alkoi kohdistaa terroria siviiliväestöön.
Yhdysvaltojen visioksi kestävästä rauhasta Blinken muotoili tilannetta, jossa Ukraina paitsi pystyy torjumaan maa-alueensa menetykset, on sodan jälkeen riittävän vahva puolustamaan niitä myös jatkossa.
Sotilaallisen voiman ja varustamisen lisäksi tämä vaatii myös Ukrainan demokraattisten instituutioiden ja korruptiontorjuntaelinten vahvistamista.
Väliaikaiset aselevot niin, että Venäjä saisi lujentaa otettaan miehittämillään alueilla ja lepuuttaa armeijaansa eivät Blinkenin mukaan tule kysymykseen.
Myöskään alueluovutukset rauhan ehtona eivät tule kysymykseen.
”Mikä Venäjän naapurimaa kokisi olonsa turvalliseksi, jos Putinin aggressio palkittaisiin alueluovutuksilla?”, hän kysyi.
”Mikä Venäjän naapurimaa kokisi olonsa turvalliseksi, jos Putinin aggressio palkittaisiin alueluovutuksilla?”
- Osaston luetuimmat
