Hallitusohjelmassa halutaan uudistaa vankilaverkkoa – Oikeusministeri Meri kiistää supistamissuunnitelmat: ”Laaja ja kattava verkosto on hyvä monista syistä”

Menneellä viikolla muun muassa Karjalainen ja Suomenmaa ovat uutisoineet spekulaatioita siitä, että tulevina vuosina vankilaverkostoa oltaisiin supistamassa merkittävästi.

Suomessa toimii tällä hetkellä 28 vankilaa, joista osa on alemman turvaluokituksen avovankiloita ja osa suljettuja ylemmän turvaluokituksen vankiloita.

Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus käynnistää vankilaverkoston uudistamisen, ja että hallitus pyrkii huolehtimaan vankilaverkoston olevan mahdollisimman tarkoituksenmukainen muun muassa henkilöstön saatavuuden osalta.

Lakkautuksiin liittyvien spekulaatioiden taustalla lienee hallitusohjelmakirjauksen lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) selvitys, jonka se toimitti jo vuonna 2019 oikeusministeriölle. Selvityksessä Rise haluaa keskittää vankilat vain suuriin keskuksiin, kuten Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun, Vaasaan ja Hämeenlinnaan.

Myös nyt Rise kommentoi MT:lle, että vastaavia suunnitelmia on.

”Vankiloiden toiminnan kannalta on olennaista, että vankilat ovat lyhyiden välimatkojen päässä oikeuslaitoksista, poliisista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista ja muista kuntouttavista palveluista”, Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien vastuualuejohtaja Anna Arola-Järvi sanoo.

Antti Rinteen ja Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmissa kuitenkin vankilaverkoston supistaminen torpattiin kirjaamalla, että nykyiset toimipisteet turvataan. Nykyisen hallituksen ohjelmassa jätetään ovi auki vankilaverkoston ”uudistamiselle”.

Rise julkaisi maaliskuussa hallitusohjelmatavoitteensa, joihin ei kuulunut vankilaverkoston supistaminen, mutta uusien vankiloiden rakentaminen Tampereen ja pääkaupunkiseudun alueille.

Vankilavirkailijaliiton puheenjohtaja Antti Santamäki pitää Risen aiempaa selvitystä ja hallitusohjelmatavoitteita selvänä kuoliniskuna alueen pienille vankiloille. Rise haluaa sulkea pienten paikkakuntien vankiloita ja se on Santamäen mukaan vaarallista myös alan houkuttelevuudelle.

”On selvää, että pienten paikkakuntien vankilat ovat vaarassa”, Santamäki sanoo.

Vankilaverkosto on Suomessa huomattavankin laaja. Vankiloita löytyy muun muassa Köyliöstä, Huittisista, Juuassa ja Sonkajärven Sukevalla. Vankilat ovat merkittäviä työllistäjiä alueilla, ja ne työllistävät useita kymmeniä ihmisiä yksikköä kohden.

Lisäksi vankitoiminnalla voidaan tuottaa palveluja alueelle. Muun muassa Huittisissa vankityöllä hoidetaan luonnonpuiston kunnossapitoa. Vankiloiden kunnossapitoa hoitaa usein paikalliset yritykset ja ruokahankinnoissa tukeudutaan paikallisiin tuottajiin.

Kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen voidaan pitää merkittävinä.

Muun muassa Huittisten avovankilassa vangit tekevät töitä maatalouden parissa karjanhoitajina. Kuva vuodelta 2017. Kuva: Rami Marjamäki

Laajalla vankilaverkolla on muitakin turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. VVL:n Santamäki sanoo, että vankiloiden turvallisuuteen voidaan vaikuttaa myös sillä, että esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden vankeja voidaan sijoitella ympäri Suomea eri yksiköihin.

”Järjestäytyneen rikollisuuden vangit aiheuttavat suurimman osan ongelmista. Suurimman osan vankimassasta pitäisi saada suorittaa vankeusajansa rauhassa.”

Orpon hallituksen ohjelmassa vihjataan, että työntekijöiden saaminen maakuntien vankiloihin olisi hankalaa ja siksi verkoston uudistus olisi tarpeen. Santamäki on eri mieltä ja sanoo, että usein työntekijöiden saaminen pieniin yksiköihin voi olla jopa helpompaa.

Hän nostaa esiin myös vankinäkökulman, jolloin tapaamismatkat kasvaisivat huomattavasti.

”Ongelmat ovat alan houkuttavuudessa, sillä myös Helsingissä esimerkiksi vartijoita on vaikea saada. Risen pitäisi lakkautushaaveidensa sijasta panostaa alan houkuttelevuuteen, sillä tekijät loppuvat käsiin.”

Risestä vastaava oikeusministeri Leena Meri (ps) kiistää MT:lle vankilaverkoston supistamisen suunnitelmat. Hän sanoo, ettei päätöksiä ole tehty, eikä hallitusneuvotteluissa ollut puhetta verkoston karsimisesta.

”Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanon, että laaja ja kattava verkosto on hyvä monista syistä”, Meri kommentoi.

Meren mukaan on otettava kuitenkin huomioon, että työvoimaa saadaan myös pienimpiin yksiköihin, mutta ei avaa enempää sitä, mitä uudistamisella tarkoitetaan.

Hän arvelee, että vankiloille on edelleen tarvetta ja viittaa hallitusohjelman kriminaalipolitiikkaan, jossa rangaistuksia aiotaan jopa kiristää.

”Vankipaikat eivät ole ainakaan vähenemään päin.”