MTK tyrmistynyt pakkolunastuksista: Lakimuutos tarpeen ja pian – maanomistajilla jatkuva pelko lunastuksista

MTK on tuohduksissaan kuntien aikomuksista pakkolunastaa maanomistajien maita ansaitsemistarkoituksessa.

Tuorein lunastustapaus on meneillään Riihimäellä, jossa kaupungin valtuusto päätti helmikuun alussa äänestyksen jälkeen hakea ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa seitsemältä tilalta yli 50 hehtaarin maa-alueet. Pääosa tiloista on maatiloja, jotka ovat Riihimäen ja kolmostien läheisyydessä.

Maanomistajien mukaan neuvottelumahdollisuutta ei ole käytännössä ollut. Marraskuussa valtuusto lykkäsi hanketta, koska edes kuulemistilaisuutta ei ollut järjestetty. Se pidettiin tammikuussa.

MTK:n lakimies Leena Kristeri toteaa, että päätös lunastusluvan hakemisesta sisältää kiristyselementin, jolla maanomistajat saadaan neuvottelemaan.

Kuntien tavoite näyttää Kristerin mukaan olevan ansaita maista kaavoittamalla ne ensin ja myydä sitten voitolla. Lunastuksiin neuvotaan Kuntaliiton oppaassa, mihin myös ympäristöministeriö on osallistunut.

Kristerin mukaan nyt tarvitaan kiireesti uusi jo valmistelussa ollut lunastuslaki, jossa kuntien mahdollisuuksia lunastuksiin suitsitaan. Myös maankäyttö- ja rakennuslakiin tarvitaan muutoksia.

"Tanskassa ja Ruotsissa on jo huomattu, että pakkolunastuksissa on menty liian pitkälle ja muutettu lakia. Tanskassa lunastuksen täytyy olla aina yleisen tarpeen vaatimaa. Ruotsissa taas lunastuskorvauksia nostettiin neljänneksen, mikä on hillinnyt kuntien intoa lunastuksiin.

"Hollannissa on laki, jossa kunnat eivät saa lunastaa maita, jos yksityinen pystyy itse kehittämään alueita. Tällainen laki pitäisi saada myös Suomeen."

MTK:n mukaan monille maanomistajille pahinta on jatkuva pelko siitä, että maat riistetään väkipakolla eikä asiaa vastaan voi suojautua mitenkään. "Tällaista ei hyvinvointiyhteiskunnan pidä sallia", Kristeri sanoo.

Tilanomistaja on tuntenut myös häpeää, kun satojen vuosien omistuksen jälkeen tila on joutunut pois suvulta juuri hänen omistusaikanaan.

"Pakkolunastus on jo automaatti kunnille, kun sen pitäisi olla viimeinen keino. Maanomistaja ei pääse edes neuvottelemaan."

Pakkolunastuksia ei tapahdu kovin paljon, koska maanomistajat lunastusuhkasta tietoisena tekevät satoja normaalikauppoja raakamaan hinnalla vuosittain.