Voiko itikkaparvi kupata ihmisen kuivaksi? Hyönteistutkija vastaa
Verenimijät maistuvat hyönteisiä syöville linnuille, eikä ihmisen kannata ajatella pelkkää omaa mukavuudenhaluaa, muistuttaa hyönteistutkija Reima Leinonen.
Hyttysten määrä riippuu vahvasti säätiloista. Hyttyssesonki alkoi eteläisessä Suomessa vahvana jo kesäkuun alussa. Kuva: Pekka FaliSuomen ilmatilassa lentelevistä hyönteisistä hyttyset, paarmat ja mäkäräiset hakeutuvat mieluusti ihmisten pariin, sillä niille maistuu veri.
Toisaalta aihetta voi lähestyä niinkin, että ihmiset hakeutuvat kyseisten verenimijöiden ateriaksi aivan vapaaehtoisesti. Sekä ihmiset että verta imevät itikat nimittäin viihtyvät kesäisin veden äärellä.
Hyttysten määrä on vahvasti riippuvainen säätiloista, sillä hyttynen munii seisovaan veteen, erityisesti lammikoihin. Paarma sen sijaan munii mataliin vesiin esimerkiksi lahdenpohjukoihin, kun taas mäkärä suosii virtaavia vesiä.
Ihmiset ovat aina kovin kiinnostuneita etenkin hyttysten määrästä, mutta ei niiden määrää kukaan voi ennustaa, kertoo Kainuun ely-keskuksen vieraslajikoordinaattori, hyönteistutkija Reima Leinonen.
Kesän hyttysten määrä riippuu vahvasti siitä, riittääkö lammikoissa vettä. Leinosen mukaan kevät ei tänä vuonna kuivattanut lammikoita, joten hyttyskausi käynnistyi eteläisessä Suomessa vahvana jo kesäkuun alussa.
”Hyttysiä tulee, ja se on varma. Hyvä niin, sillä ne ovat hyönteisiä syövien lintujen ravintoa, eikä kyse ole vain yhden lajin, eli ihmisen, mukavuudenhalusta.”
Verta imevilla hyönteisillä on omat taktiikkansa päästä veriaterian ääreen. Hyttynen työntää ihoon imukärsänsä, kun taas paarma tekee ihoon viillon.
Mäkäräinen tekee ihoon reiän ja laajentaa sitä kraatterimaiseksi, ja mäkäräisen verenlatkimisen jäljiltä iholle saattaakin jäädä veritahra. Sekä hyttyset, paarmat että mäkäräiset erittävät vereen hyytymistä estävää ainetta, jotta veri pysyy notkeana.
Vaikka hyttysparveen joutuneesta ihmisestä saattaa tuntua, että itikat imevät ihmisestä kaiken veren, pelko on onneksi turha.
”Vaikka hyttynen pystyy imaisemaan oman painonsa verran verta, kyse on vain mikrolitroista eli millilitran tuhannesosista, Leinonen muistuttaa”.
Jos ajatellaan, että hyttynen hörppää verta viisi mikrolitraa kerralla, viisi litraa verta sisältävän aikuisen ihmisen kuivaksi kuppaamiseen tarvittaisiin teoriassa miljoona hyttystä.
Käytännössä tällainen hyttysmäärä ei mahtuisi ihmisen ihon pinta-alalle, eikä puolikuivaksi hörpityn ihmisen suonissa olisi enää riittävästi verenpainetta imemistä helpottamaan.
Suomessa tavataan vuosittain uusia hyönteislajeja, mutta uusien verenimijöiden invaasiota ei tarvitse pelätä. Suomessa elelee vanhastaan 43 hyttyslajia, ja viime vuosina on tavattu kahta uutta lajia.
”Ne ovat ihan vain hyttysiä, eivät mitenkään kauhistuksia”, kuvailee Leinonen.
Viime vuonna uutisoitiin, että Hangosta oli löydetty Suomessa ensimmäistä kertaa paarma, jonka latinankielinen nimi on Hybomitra expollicata.
”Sanoisin sitä normipaarmaksi enkä miksikään erityisen ronskiksi viiltäjäksi”, Leinonen muotoilee.
Tietenkin Suomessa tavataan myös muita uusia hyönteislajeja kuin verta imeviä tapauksia. Viime vuosina uusi pölyttäjälaji, eli kaakonkimalainen, on levinnyt eteläiseen Suomeen.
”Se on erittäin hyvä asia, sillä pölyttäjiä kaivataan lisää”, Leinonen tiivistää.
Lue lisää:
Asiantuntija neuvoo – näin hoidat hyönteisten puremia ja pistoksia
Hyttyset voivat olla pian riesana ‒ ”Jos nyt tulee helleputki, hyttysiä voi tulla todella paljon”
Vaatteiden väri ratkaisee, kenet hyttynen valitsee uhrikseen
- Osaston luetuimmat