Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 120 000 euron apurahan Itä-Suomen yliopiston hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää mesimarjasta taloudellisesti kannattava viljelykasvi. Viljelyä on kokeiltu jo 60 vuoden ajan, mitä on tähän asti tehty väärin tutkija Harri Kokko Itä-Suomen yliopistosta?
Viljelykasvina mesimarja on vielä uusi tulokas, jolla on lyhyt jalostushistoria.
Viljelytekniikat eivät ole olleet parhaita mahdollisia mesimarjalle ja kasvitaudit ovat olleet riesana.
Mesimarja ei esimerkiksi viihdy pitkään samassa kasvupaikassa, sillä se tuottaa kasvua haittaavia yhdisteitä.
Hankkeessa kokeillaan viljelymenetelmiä vesiviljelyssä, kasvihuoneissa ja tunneleissa.
Miltä mesimarja maistuu?
Se on erittäin aromikas marja, joka sisältää yli 200 aromiainetta. Siinä maistuu mesimarjalle tyypillisten aromien lisäksi mansikan ja vadelman aromit. Elintarviketeollisuus on erittäin kiinnostunut marjasta.
Hankkeen tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa mesimarjan poimintaa. Marjakokoa halutaan myös kasvattaa niin, että aromi ei heikkene.
SARI PENTTINEN