Mikä saa ihmisen lähtemään mukaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan? Tutkijan mukaan olennaisessa roolissa ovat sosiaaliset suhteet
Mukaan ääriliikkeiden toimintaan saavat ihmismielen perusmekanismit.
Yliopistonlehtorin mukaan vaihtoehtoisiin ajatuksiin ei pitäisi suhtautua niin, että taustalla oleva maailmankatsomus olisi jotenkin järjetön tai niihin uskovat ihmiset olisivat mieleltään häiriintyneitä. Kuva: Jukka PasonenVäkivaltaisille ääriliikkeille tyypillistä, että maailmankuvan muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Useinkaan kyse ei ole niin sanotusti nopeasti tapahtuvasta "hurahtamisesta".
Sisäministeriön tuottaman tuoreimman väkivaltaista ekstremismiä käsittelevän tilannekatsauksen mukaan Suomessa on sekä radikaali-islamistisia että poliittisia ääriliikkeitä. Arjen turvallisuuden kannalta isoin uhka on sisäministeriön mukaan väkivaltainen äärioikeisto.
Keskeisessä roolissa ääriliikkeissä ovat sosiaaliset tekijät. Mukaan ääriliikkeiden toimintaan saavat ihmismielen perusmekanismit.
"Ihmiset ovat luontaisesti yhteisöllisiä eläimiä. Me haluamme mielellään ajatella, että meidän läheisemme ovat luotettavia ja järkeviä", Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yliopistonlehtori Teemu Pauha kertoo.
Tästä johtuen ihminen ottaa omakseen samanlaisia uskomuksia kuin hänen lähipiirinsäkin.
Jos asioita katsotaan merkitysjärjestelmien kautta, ei sillä, miten vaikkapa muslimiksi tai sitten ei välttämättä uskonnolliseksi mielletyn liikkeen kannattajaksi ryhtymisen mekanismeissa ole käytännössä eroa. Näin ollen siis myös vaikkapa vaihtoehtohoitojen kannattajien tai rokotekriitikoiden ajatuskulut ovat yhteneväisiä kääntymyksen kohteeksi päätyneen ihmisen kanssa.
Pauhan mukaan psykologisen mekanismin tasolla ei ole väliä, onko kyse jostain uskonnosta, rokotekriittisyydestä tai vaikkapa salaliittoteorioista.
"Lähtökohtaoletukset siitä, miten maailma toimii, ovat erilaisia", hän sanoo.
Merkitysjärjestelmällä tarkoitetaan meillä jokaisella mielessä olevaa ajatuskokoelmaa siitä, miten maailma toimii. Tämän ajatuskokoelman pohjalta ihminen tulkitsee oman elämänsä tapahtumia ja sitä, mistä ne kulloinkin johtuvat.
Pauha painottaa, että erilaiset tulkinnat maailmasta ovat loogisia ja järkiperäisiä, mutta tulkinnat tehdään aina kulloinkin rakentuneilla oletuksilla. Vaikkapa salaliittoteorioihin kytkeytyy ajatus siitä, mitkä ovat luotettavia tietolähteitä.
"Uskomukset, jotka näyttäytyvät salaliittouskomuksilta, ovat ihan loogisia niiden oletusten valossa, jotka siellä taustalla ovat", hän sanoo.
Merkitysjärjestelmä on siinä mielessä pysyvä, että se pyritään pitämään yllä, mutta toki joskus se törmää ristiriitoihin. Ristiriitojen kohtaamisessa olennainen käsite on kognitiivinen dissonanssi. Sen tausta-ajatus kiteytyy siihen, että ihminen pyrkii keräämään ympäröivästä maailmasta tietoa, joka tukee hänen aiempia tulkintojaan.
Yliopistonlehtorin mukaan vaihtoehtoisiin ajatuksiin ei pitäisi suhtautua niin, että taustalla oleva maailmankatsomus olisi jotenkin järjetön tai niihin uskovat ihmiset olisivat mieleltään häiriintyneitä.
Mikäli omaan lähipiiriin kuuluva henkilö on kohdannut ongelmia uskonnollisen liikkeen parissa, Pauha kannustaa hakemaan apua. Yksi apua tarjoavista tahoista on Uskontojen uhrien tuki UUT ry.
Yhdistys on julkaissut ohjeet sellaisille henkilöille, jotka ovat huolissaan läheisensä jäsenyydestä jossain liikkeessä. Ohjeiden mukaan on esimerkiksi olennaista pitää yhteyttä liikkeen toimintaan mukaan menneeseen henkilöön.
Lue lisää:
Ääriliikkeet iskevät entistä useammin turistikohteisiin
Hakanen: Mihin unohtui ekoterrorismi, kun keskustellaan ääriliikkeistä?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat