Sääntely uhkaa metsien käyttöä

Vihreät on kallis puolue Suomelle. Durbanin ilmastokokouksessa ministeri Niinistö lupasi, että Suomi maksaa päästömaksuja laskennallisesta metsäkadosta kymmeniä miljoonia vuosittain, vaikka metsämme ovat luonnontieteellinen hiilinielu.

Metsäpinta-alan väheneminenkin on laskennallista, sillä siinä huomioidaan vain poistumat rakentamisen, tien tai pellonteon vuoksi, ei lisäyksiä luontaisesta metsittymisestä tai metsittämisestä. Ongelma syvällä maaseudulla monimuotoisuudenkin kannalta on pikemminkin maiseman umpeenkasvu kuin muut maankäytön muutokset.

Seuraava koitos on Euroopan Unionista tuleva metsäsäätely. Kun Vihreät vaikuttavat hallituksessa, on hallituksen viesti EU:n päähän helposti ympäripyöreä tai kaksijakoinen.

Esimerkiksi bioenergian osalta on tärkeää, että puun eri osat eivät saa eri käyttötarkoituksen mukaisia kriteereitä. On absurdia, jos samasta puusta rakennettava porraskaide ja ropsista keitettävä sellu olisivat kestävää, mutta latvuksesta ja kannoista tehtävä energia ei. Ei todellakaan edistä uusiutuvaa energiaa, mikäli kestävyyden osoittamiseksi tarvitaan kasa uusia suunnitelmia ja selvityksiä.

Ympäristötahot ovat alkaneet pelätä lahopuun määrän vähenemistä metsässä. Ympäristöministeriö pohtii, saisiko energiaksi käyttää sellaisia pystyyn kuolleita tai vikaantuneita puita, jotka muuten jäisivät metsään, koska eivät heikon laatunsa vuoksi kelpaa ainespuuksi.

Metsän kasvu on 104 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuuta vain 57 miljoonaa. Puuston kokonaispoistuma oli 67 prosenttia kasvusta vuonna 2012. Haluan rauhoitella, että lahopuuta on metsässä runsain mitoin jo myrskyjenkin vuoksi.

Kovakuoriaisten uhanalaisuus on viimeisimmän tutkimuksen mukaan pienentynyt. Ongelma on usein päinvastainen: kirjanpainajatuhot uhkaavat metsätalouttamme jo laajasti.

Meidän metsälakimme turvaa metsien säilymisen ja uudella lailla monimuotoisuus vielä lisääntyy.

Valiokuntamme suhtautui täysin kielteisesti alustaviin suunnitelmiin, joiden mukaisesti jokaiselta yksittäiseltä puunkorjuukohteelta eli kuviolta pitäisi erikseen todentaa vaatimuksia.

Suomessa metsätalouden kestävyyttä on tarkasteltu ja arvioitu luotettavasti jo vuosikymmenten ajan, joten kestävyyskriteerien on perustuttava jo nykyisin olemassa oleviin järjestelmiin ja menetelmiin.

Metsäsuunnitelmaa ei saa muuttaa pakolliseksi. Se on ohjeellinen apuväline tilan metsien hoidon ja käytön suunnittelussa eikä viranomaisten valvonta- ja seurantatyökalu.

Vihreät ovat omasta mielestään hyvällä asialla. Kuitenkin samalla, kun he estävät metsiemme kestävän käytön, he tulevat tukeneeksi fossiilisia polttoaineita ja maaseudun autioitumista.

Toivoisin, että hallituksen sisällä olisi aikaa keskustella asiasta niin, että Suomen viesti olisi yhtenäinen ja meillä olisi vahva kanta puolustaa suomalaista metsäsektoria.

Metsät eivät jouda museoon, vaikka moni muu maa niin EU:ssa ajatteleekin.

Anne Kalmari

kansanedustaja (kesk.)

Avaa artikkelin PDF