Työ- ja elinkeinoministeriön Rikkisääntelyyn sopeutuminen -työryhmä suosittelee rikkidirektiivistä aiheutuvien kustannusten kompensoimista esimerkiksi teollisuudelle ja varustamoille.
Työryhmän raportissa ehdotetaan, että vientiteollisuuden yritykset saisivat vuosina 2015–2020 portaittain laskevaa tukea uusien kustannusten kattamiseksi.
Vuonna 2015 kustannukset katettaisiin täysimääräisesti ja myöhemmin tukipotti pienenisi 20 prosenttia vuodessa. Tuen maksu loppuisi vuonna 2020.
Raportissa on käytetty vuotuisista ylimääräisistä kustannuksista 400–600 miljoonan euron arviota. Jos vientiä tuettaisiin viiden vuoden ajan, valtion kustannukset olisivat 1,2–1,8 miljardia euroa.
Raportissa todetaan 30–45 suomalaisen laivan olevan sellaisia, että niihin kannattaisi asentaa rikkipesuri. Tämän vuoden budjettiin on varattu pesurien tukemiseen 30 miljoonaa euroa.
Jos pesurien kustannuksista korvataan 50 prosenttia, kokonaissumma tulee olemaan noin 135 miljoonaa euroa.
Lisäksi halutaan tukea biopolttoaineiden, esimerkiksi nesteytetyn kaasun käyttöä laivoissa.
Toistaiseksi vasta yhteen suomalaislaivaan on asennettu pakokaasuja puhdistava rikkipesuri.
Containerships-yhtiön Containerships VII -aluksessa on Wärtsilän valmistama pesuri, joka ei toistaiseksi toimi täydellisesti.
Rikkipesuri mahdollistaa runsasrikkisen bunkkeriöljyn käyttämisen polttoaineena rikkidirektiivin astuttua voimaan vuoden 2015 alusta.
Tuolloin Itämerellä liikkuvien laivojen pakokaasujen rikkipitoisuuden tulee olla alle 0,1 prosenttia.
Pesurin lisäksi rikkipäästöjä voidaan rajoittaa käyttämällä laivojen polttoaineena matalarikkisiä tuotteita kuten dieselöljyä.
ESL Shipping Oy:n toimitusjohtaja Lasse Rikala kertoo, että rikkidirektiiviin valmistautuminen on yhtiössä kyllä käynnissä. Laivakohtaisia ratkaisuja tutkitaan parhaillaan.
”Vanhempia ja vähemmän arvokkaita aluksia aletaan käyttää dieselillä ja uudempaan kalustoon asennetaan rikkipesurit. Kustannukset ovat suunnilleen tiedossa.”
Rikala uskoo, että pesureiden tekniikka saadaan toimivaksi vuoteen 2015 mennessä.
”Kyllähän maailmalla on jo käytössä toimivia rikkipesureita”, hän toteaa.
ANTTI HIRSAHO