Lähes ilmaisena mainostetusta lainasta muodostui tuhansille opintovelallisille riippakivi – Kela on joutunut rientämään yhä useampien avuksi

Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä Kela oli maksanut pankeille takausvastuun perusteella yhteensä 42 miljoonan euron edestä opintolainoja. Se on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.

Takausvastuumenot ovat Kelan juristi Mari Jaakkolan mukaan olleet tasaisesti kasvussa viimeisten viiden vuoden aikana, mutta tänä vuonna nousu on ollut huomattava.

”Arvioisin, että korkojen nousu, yleisesti heikentynyt taloustilanne ja pankkien noussut opintolainakanta ovat tehneet sen, että tänä vuonna takausvastuumenot ovat olleet suuret jo tähän mennessä”, Jaakkola sanoo.

Opintolaina on valtion takaamaa, eli jos velallinen laiminlyö lainan maksun pankille, Kela joutuu takaajana kaivamaan kuvettaan. Sen jälkeen Kela perii pankille maksetun määrän lainansaajalta neljän prosentin korolla.

”Jos asiakas ei ole pystynyt maksamaan lainaa pankille, harvoin maksukykyä löytyy Kelallekaan. Ja jos maksukykyä ei ole, velat voivat päätyä ulosottoon.”

Keskimääräinen laina, jonka Kela on tänä vuonna joutunut maksamaan pankille, on Jaakkolan mukaan ollut noin 9  900 euroa. Viime vuonna se oli noin 7  800 euroa.

Jaakkola muistuttaa, että Kelan perintään siirtyvien opintovelallisten määrä on melko pieni verrattuna siihen, kuinka paljon velallisia on yhteensä.

”Pankeissa on yhteensä puoli miljoonaa opintolainan saajaa. Kelalla on perinnässä noin 25  000 velallisen laina. Suurimmalta osalta velallisista pankki perii lainaa ihan normaalisti takaisin.”

Opintolainaa mainostettiin vuosikausia lähes ilmaisena. Viime vuonna korot ampaisivat kuitenkin nousuun, mikä on osaltaan kurittanut opintovelallisten kassaa.

Elokuussa opintolainojen keskikorko nousi yli neljään prosenttiin, kertoo Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen. Sitä korkeammalla keskikorko on viimeksi ollut vuonna 2008.

”Vuosi sitten vastaavana aikana keskikorko oli 0,91 ja vuoden 2022 alussa nollan tuntumassa. Korkojen nousu on ollut todella nopeaa opintolainoissa, niin kuin muissakin lainoissa”, Aaltonen sanoo.

Korkotason äkkijyrkkä nousu näkyy myös Kelan maksamien korkoavustusten määrässä. Korkoavustus tarkoittaa sitä, että Kela maksaa opintolainan korot kokonaisuudessaan, jos velallisella ei ole siihen varaa ja hänen tulonsa jäävät tulorajan alapuolelle.

Vielä lukuvuonna 2021–2022 korkoavustusta sai runsaat 550 ihmistä ja Kela maksoi pankeille yhteensä hieman yli 55  000 euron edestä korkoja. Viime lukuvuonna avustusta saaneiden määrä ponnahti yli 4  600:een ja Kelan kassa laihtui liki 1,2 miljoonalla eurolla.

Aaltonen sanoo, että korkojen nousu näyttäisi hillinneen opintolainojen nostoja. Elokuussa opintolainakannan vuosikasvuvauhti hidastui 6,5 prosenttiin ja uusia opintolainoja nostettiin 16 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Hallitus on kertonut suunnittelevansa muun muassa opintorahaa koskevia indeksijäädytyksiä vuosille 2024–2027. Jäädytysten myötä tukien taso pysyisi samana, vaikka kuluttajahinnat nousisivat. Lisäksi hallitus on leikkaamassa yleisestä asumistuesta, jonka piiriin opiskelijat kuuluvat.

Opintotuesta vastaava liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.) sanoo STT:lle, että hallitusneuvotteluissa sovitut indeksijäädytykset koskevat muitakin tukia kuin opintotukea.

”Tämä on yksi tapa yrittää hillitä julkisen sektorin menoja, kun olemme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Sen takia joudumme tekemään tämäntyyppisiä ikäviä ja vaikeitakin leikkauksia.”

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastasi aiemmin syyskuussa Helsingin Sanomille kysymyksiin siitä, miksi hallitus leikkaa opiskelijoilta, mutta ei eläkeläisiltä. Indeksijäädytykset koskevat eläkkeensaajien asumistukea, mutta eivät eläkkeitä.

”Hallitus ei halunnut leikata eläkkeistä. Hallitus ei halunnut tehdä sitä ratkaisua, että jo ansaittuihin eläkkeisiin koskettaisiin”, Grahn-Laasonen sanoi HS:lle.

Bergqvist myöntää, että indeksijäädytykset pienentävät opiskelijoiden ostovoimaa.

”Samalla kun asumistukeen tehdään leikkauksia, se voi johtaa siihen, että opiskelijat joutuvat ekstratarkkaan miettimään, miten pärjätä tulevaisuudessa.”

Bergqvist sanoo, että hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle lakipaketin, jonka keinoilla opiskelijoita pyritään auttamaan. Keinoja ovat opintorahan huoltajakorotuksen nostaminen, opintolainan nostokertojen lisääminen toisen asteen opiskelijoilla sekä opintolainan valtiontakauksen määrän nostaminen 650 eurosta 850 euroon.

Opiskelijajärjestöt ovat kritisoineet opintotukijärjestelmän muuttumista lainapainotteisemmaksi. Bergqvist sanoo kehityksen olevan samanlaista myös muissa Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa.

”Ymmärrän toki kritiikin (lainapainotteisuudesta), mutta laina sinänsä ei ole huono asia, jos sitä käytetään hyvään tarkoitukseen. Tässä on myös kyse siitä, että investoidaan tulevaisuuteen, kun investoidaan opintoihin.”