YM valmistelee metsätaloutta rajoittavien viherväylien korvauksia – kuntien epäreiluiksi koettuihin lunastuskäytäntöihin ei juuri luvassa muutoksia
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisella vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Uutena välineenä lakiin tulevat epämääräisiltä vaikuttavat viherväylät.
Ympäristöministeriön mukaan viherväylien tarve on suurin tiheään asutuilla alueilla, joissa väylät ovat usein jo virkistysalueita. Kuvassa Helsingin Kuninkaantammi. Kuva: Sanne KatainenMaanomistajille tärkeässä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksessa puhuttaa erityisesti viherrakenteiden verkosto, jolla luodaan yhteyksiä rakentamattomien alueiden välille.
Lakimies Leena Kristeri MTK:sta ihmettelee, ettei viherväylien vaikutuksia maanomistajiin ole selvitetty:
”Muodostuuko viherrakenteista suojelualueita? Metsänomistajat eivät varmasti katso hyvällä, jos alkaa tulla käyttörajoituksia.”
Erityisavustaja Timo Juurikkala ympäristöministeriöstä (YM) kertoo, että MRL:n uudistamisella vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Maakunta- ja yleiskaavoissa voidaan osoittaa viherrakennealueita merkinnöin, joihin voi liittyä myös kaavamääräyksiä.
”Kaavan laatimiseen kuuluu vaikutusten arviointi. Maanomistajiin kohdistuvat vaikutukset riippuvat käytetyistä kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Vaikutukset arvioidaan laatimisen yhteydessä.”
Juurikkalan mukaan metsätalouteen kohdistuvien rajoitteiden korvaussäännöksiä valmistellaan parhaillaan. Karkeiden arvioiden mukaan viherverkostojen tarve ei ole pinta-alallisesti kovin suuri. Tarvetta on enemmän tiheään asutuilla alueilla, joissa kohteet ovat usein jo virkistysalueita.
Kristerin mielestä rakentamistoiminnan ulkopuolisista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä tulisi säätää asetuksella, jotta ennakoitavuus ja täsmällisyys toteutuisivat.
MT:n joulukuussa teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista rajoittaisi kuntien oikeutta pakkolunastaa yksityisten maita. Kristerin mukaan lunastuksiin ei kuitenkaan ole luvassa muutoksia, vaikka pienellä korjauksella oltaisiin voitu korjata räikeimmät tapaukset pois.
”Lunastuslupaa ei pitäisi voida myöntää, jos maanomistaja pystyy itse toteuttamaan suunnitellun hankkeen”, Kristeri ehdottaa.
Kunnilla säilyy oikeus lunastaa alueita korvausta vastaan yleiseen tarpeeseen. Lunastusten käyttöala pysyy Juurikkalan mukaan suunnilleen entisellään, eikä lunastamisen käytäntöjen arvioida muuttuvan.
Sen sijaan niin sanotusta katujen ilmaisluovutuksesta asemakaava-alueilla ollaan pääsemässä eroon. ”Katualueiden lunastukset tapahtuisivat vain yleisen tarpeen sitä vaatiessa ja täyttä korvausta vastaan”, Juurikkala kertoo.
Juurikkalan mukaan pykäläluonnoksia on tarkennettu hyväksyttävyyden, avoimuuden ja ennakoitavuuden parantamiseksi.
”Jatkossa yleisen tarpeen vaatimus täyttyisi vain, jos lunastettava alue on sijainniltaan, kooltaan ja rajoiltaan kehittämisen tarvetta vastaava ja lunastaminen on ajoitukseltaan yhdyskuntakehittämisen tarpeeseen nähden sopiva.”
Lakiluonnokseen on hahmoteltu uutta pykälää, jonka mukaan kuntien tulisi valmistella maapoliittiset ohjelmansa aina avoimesti, jolloin maanomistajat ja muu yleisö voisivat osallistua valmisteluun.
”Kunnan on maapolitiikassaan toteutettava avoimuutta ja kohdeltava kiinteistönomistajia tasapuolisesti.”
MRL:n uudistusta valmistelee virkamiestyöryhmä, jonka työtä tukee kuusi jaostoa. Niissä asiantuntijajäseninä on elinkeinoelämän ja maanomistajien edustajia. MTK on kuulunut kahteen jaostoon.
MRL:n luonnos lähtee lausuntokierrokselle keväällä. Tavoitteena on saada lakiehdotus eduskunnan käsittelyyn vuonna 2022.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat