SDP ja vihreät vahvistuivat maaseudulla
Keskusta on edelleen ykköspuolue haja-asutusalueilla ja maatalousalueilla, mutta on menettänyt merkittävästi kannatusosuuttaan sekä etumatkaansa suhteessa muihin puolueisiin.
Suurten kaupunkien ulkopuolisista äänestysalueista taajama-asteeltaan suurempi puolisko katsotaan asutuskeskusalueiksi ja pienempi haja-asutuksiksi. Kuva: Jutta MykräSosiaalidemokraatit ja vihreät ovat onnistuneet nostamaan eniten kannatustaan maaseudulla kaksien viime eduskuntavaalien välillä, ilmenee Tilastokeskuksen kevään eduskuntavaaleista keräämästä aineistosta.
Haja-asutusalueilla SDP ja vihreät nostivat kumpainenkin kannatustaan 1,6 prosenttia.
Maatalousalueilla SDP vahvistui 1,8:lla ja vihreät 1,3 prosentilla.
Myös vasemmistoliiton ja KD:n kannatus on kohentunut. Perussuomalaisten suosio on säilynyt suunnilleen ennallaan.
Muut puolueet ja valitsijayhdistykset saivat viime eduskuntavaaleissa 5,1 prosentin kannatuksen maaseudulla.
Nousua edellisvaaleihin verrattuna ryhmällä muut oli huomattavat 2,9 prosenttia.
Maaseudun perinteinen valtapuolue keskusta on edelleen suosituin haja-asutusalueilla ja maatalousalueilla.
Keskusta on kuitenkin merkittävästi heikentynyt molemmilla alueilla.
Muiden puolueiden kannatusosuudet ovat joko nousseet tai pysyneet suunnilleen ennallaan eduskuntavaaleihin 2015 verrattuna.
Koko maan haja-asutusalueilla keskusta sai viime eduskuntavaaleissa 24,9 prosenttia annetuista äänistä, mikä on 8,5 prosenttia vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin.
Haja-asutusalueiden toiseksi suosituin puolue on perussuomalaiset 19,9 prosentin kannatuksella.
SDP on kolmas 15,6 prosentilla ja kokoomus neljäs 11,9 prosentilla.
Seuraavina tulevat vasemmistoliitto, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit.
Maatalousalueilla keskusta sai eniten ääniä 28,3 prosentin kannatusosuudella. Laskua vuoden 2015 eduskuntavaaleista kertyi kuitenkin peräti 9,2 prosentin verran.
Maatalousalueiden kakkospuolue on perussuomalaiset 20,2 prosentilla.
Kolmas on SDP 14:4:llä. Neljäs on kokoomus ja viides vasemmistoliitto.
Tilastokeskuksen tutkimusaineistoissa maatalousalueiksi määritellään se kolmasosa äänestysalueista, jossa maatalouden harjoittajia on työllisistä eniten.
Lopuista kahdesta kolmasosasta valitaan teollisuusalueiksi se puolisko, jossa teollisuustyössä käyviä on eniten. Jäljelle jäävä kolmannes katsotaan palvelualueiksi.
Suurten kaupunkien ulkopuolisista äänestysalueista taajama-asteeltaan suurempi puolisko katsotaan asutuskeskusalueiksi ja pienempi haja-asutuksiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat