Metsän kuningasta nimitettiin aikoinaan karheaan turkkiin viittaavalla kiertoilmauksella karhu.
Karhulassa Kotkan kupeessa asui ilmeisesti 1600-luvulla henkilö, jota kutsuttiin Karhuksi. Kenties mies oli karhunmetsästäjä tai häntä syystä tai toisesta verrattiin karhuun. Henkilöstä nimi on siirtynyt ensin tilan ja sitten kylän nimeen.
Kontiolahdella asui aikoinaan Jaakko Mönninen, jonka mukaan Mönnin kylä on saanut nimensä. Mönni on yksi lukuisista karhun kiertoilmauksista.
Kontio on johdettu nallen etenemistapaa kuvaavasta verbistä kontia. Kontimista kuvataan tavallisemmin konttaamiseksi.
Kontiolahden vaakunaan ei ole kuvattu kontivaa karhua. Vaakunan karhu kävelee kahdella jalalla uittohaka olalla. Kontiva karhu löytyy Pudasjärven ja Lapuan vaakunasta.
Karhun ikivanha nimitys oksi taipuu kuten sana kaksi. Maskun Ohensaari ja Kangasniemen Ohensalo ovat molemmat nykysuomella Karhusaaria. Myös Tuuloksen Oksjärveen sisältyy tämä yleiskielestä hävinnyt sana.
Ohden deminutiivi ohto näkyy esimerkiksi Vieremän Ohtomäessä. Otsot ja Otsolat edustavat huomattavasti uudempaa kielikerrostumaa.
Kouvolakin voi kuulua karhupaikkoihin. Kouvo merkitsee karhun lisäksi isoisää, mikä voisi liittyä ikivanhaan käsitykseen ihmisen ja karhun yhteisestä alkuperästä.
TOPI LINJAMA