Koulutus on ala, josta Suomen kannattaisi tulevaisuudessa ammentaa menestystä. Siihen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsenet päätyivät Parempi huominen -keskustelussa keskiviikkona.
”Opetus- ja koulutusalan vienti ulkomaille on Suomessa vain muutama kymmenen miljoonaa euroa. Rahaa opetukseen ja koulutukseen laitetaan toistakymmentä miljardia. Tämä on kummallinen yhtälö”, kansanedustaja Mikael Jungner (sd.) pohti.
Tulitukea Jungner saa kokoomuksen kansanedustajalta Harri Jaskarilta.
”Koulutusvienti olisi kaikin puolin järkevää, mutta se on valitettavasti Suomessa aivan alamaissa.”
”Meillä on monella alalla valtavasti tietotaitoa, mutta sitä ei osata läheskään aina ottaa käyttöön. Tässä on ehkä sellaista turhaakin vaatimattomuutta mukana”, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) sanoi.
Jaskari pohti suomalaisen peruskoulu- ja yliopistojärjestelmän välistä kuilua.
”Olemme todella hyviä peruskoulutuksessa, mutta yliopistomme jäävät kauas tästä tasosta. Pitäisi tutkia, mitä tässä välissä oikein tapahtuu.”
Tilaisuuden juontanut kansanedustaja Päivi Lipponen (sd.) laittaisi koko koulutusjärjestelmän remonttiin.
”On mietittävä, miten oppilaat saataisiin paremmin löytämään omat vahvuutensa.”
Wallinheimo uskoo, että tulevaisuudessa sekä suurimmat haasteet että mahdollisuudet liittyvät teknologiseen kehitykseen.
”3D-tulostimella tulostetaan vielä kokonaisia taloja. Tulevaisuutta ovat myös kuskittomat autot. Tällaiset keksinnöt luovat huikeita mahdollisuuksia, mutta samalla perinteiset alat ovat murroksessa. Miten käy rakennusmiesten tai taksikuskien?”
Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) katsoo, että suurin haaste suomalaisessa yhteiskunnassa on eriarvoistumisen pysäyttäminen.
”Nyt heikoin lenkki tippuu pois, olipa kysymys sitten opiskelujen tai armeijan keskeyttämisestä. Iso tulevaisuudenkysymys on, olemmeko enää tasa-arvoinen yhteiskunta.”
JUKKA KOIVULA