• MT-kysely osoittaa: Kesän eurovaaleissa suosikkisi riippuu iästäsi, sukupuolestasi ja asuinpaikastasi

    Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä kesän eurovaalien äänijakauma asettaa puolueet eri asemiin ympäri Suomea. Keskustan ja perussuomalaisten kannatus on vahvinta tietynlaisissa kunnissa.
    Kesäkuun alussa ratkeaa, ketkä suomalaisedustajat astuvat EU-parlamentin aukiolla Strasbourgissa.
    Kesäkuun alussa ratkeaa, ketkä suomalaisedustajat astuvat EU-parlamentin aukiolla Strasbourgissa. Kuva: Joonas Immonen
    Uutiset|Politiikka
    8.2.202405:00
    Harri Kallio-Kurssi

    Maaseudun Tulevaisuus kysyi tammikuussa yli tuhannelta suomalaiselta: ”Mitä puoluetta äänestäisit, jos Euroopan parlamentin vaalit järjestettäisiin nyt?”

    Kaikista vastaajista 21 prosenttia äänestäisi kokoomuksen eurovaaliehdokasta. SDP:n ehdokkaalle antaisi äänensä 17 prosenttia ja perussuomalaisen ehdokkaalle 13 prosenttia vastaajista.

    Suurimmat erot MT-kyselyn vastauksissa näkyvät siinä, että kokoomuksen kannatus on selkeästi suurinta pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.

    SDP menestyy suhteellisen tasaisesti, mutta heikommin pääkaupunkiseudulla.

    Keskustan kannatus kasvaa selkeästi mennessä kohti maaseutumaisia kuntia ja Pohjois-Suomea.

    Perussuomalaisten kannatus on selkeimmin jakautunut geografisesti ja kuntaryhmittäin, mikä korostuu maaseutumaisissa kunnissa ja Länsi-Suomessa.

    Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat voimakkaimpia nuorissa ikäryhmissä sekä pääkaupunkiseudulla.

    Erityisesti "En osaa sanoa" -valintaa tehneiden osuus on korkea vanhemmissa naisissa.

    Analyysin tuloksista voidaan päätellä, että puolueiden kannatus jakautuu varsin eri tavoin maantieteellisesti, kuntaryhmittäin ja eri sukupuoli-ikä-ryhmissä.

    Tämä antaa tärkeää tietoa puolueiden strategioihin ja mahdollisesti osoittaa tarpeen kohdennetulle viestinnälle tietyissä ryhmissä.

    Länsi-Suomessa kokoomus ja perussuomalaiset ovat tasoissa 16 prosentin ääniosuuksillaan kumpikin.

    Maantieteellinen sijainnin perusteella pääkaupunkiseudulla kokoomus on vahvoilla, 29 prosenttia vastaajista äänestäisi puoluetta.

    SDP:n ja vihreiden kannatus on myös korkea, 17 ja 9 prosentin kannatusluvuillaan. Keskustan kannatus on perinteiseen tapaan alhaista, vain 2 prosenttia.

    Pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Uusimaa toisi kokoomukselle vieläkin paremman tuloksen 31 prosentin ääniosuudella. SDP ja vihreät tulevat seuraavina 15 ja 12 prosentin kannatuksellaan.

    Etelä-Suomessa kokoomuksen kannatus laskee pääkaupungin vastauksista 20 prosenttiin, mutta SDP ja Keskusta pysyvät tasaisina.

    Länsi-Suomessa kokoomus ja perussuomalaiset ovat tasoissa 16 prosentin ääniosuuksillaan kumpikin.

    Pohjois- ja Itä-Suomessa tilanne on toinen: keskustan kannatus nousee 11 prosenttiin ja kokoomuksen laskee 14 prosenttiin.

    Maaseutukunnissa perussuomalaiset saavat kyselyyn vastanneiden keskuudessa korkean, 25 prosentin kannatusosuuden. Keskustaa äänestäisi 15 prosenttia.

    Taajaan asutuissa kunnissa keskustan kannatus jää 7 prosenttiin, mikä on heikompaa kuin puolueen suosio muissa kuntaryhmissä.

    Kaupunkimaisissa kunnissa kokoomus johtaa 20 prosentin ääniosuudellaan ennen SDP:n 17 prosentin kannatusta.

    Perussuomalaisten kannatus kumpuaa 31–50-vuotiaiden miesten keskuudesta (23%).

    Sukupuolen ja ikäryhmän tarkastelussa kokoomuksen kannatus korostuu erityisesti nuorissa miehissä (27%) ja vanhempien miesten ikäryhmissä (29%).

    Perussuomalaisten kannatus kumpuaa 31–50-vuotiaiden miesten keskuudesta (23%).

    Keskusta saa voimansa vanhemmista, yli 65-vuotiaiden ikäryhmistä.

    SDP:llä on hajautunutta, suhteellisen tasaista kannatusta kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä.

    Vihreiden kannatus on korostunut nuorissa naisissa (16%), samoin kuin vasemmistoliiton (15%).

    Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotoksissa virhemarginaali on otantakoon pienentyessä suurempi.

    Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ei lähde spekuloimaan sitä, kenestä tulee eurovaalien jälkeen Suomen ehdokas komissaariksi.

    ”Ehdokkaan nimeää aina pääministeripuolue. Jos Alexander Stubbia ei valita presidentiksi se on varmasti hän, mutta muuten en pysty heittämään tähän muuta nimeä kokoomuksesta vielä”, Ronkainen sanoo.

    Ronkainen arvioi Jutta Urpilaisen (sd.) lähtevän myös ehdolle, ”koska häneltä loppuvat muuten työt kesäkuussa”.

    Tilanne voisi muuttua, jos kokoomus yllättäen häviäisi merkittävästi ja joku toinen hallituspuolue nousisi vaaleissa suurimmaksi, pohtii yleisen valtio-opin professori Mikko Mattila Helsingin yliopistosta.

    ”Silloin paineita voisi nousta keskustella asioista hallituksen sisällä uudelleen, etenkin jos suurin voittaja olisi perussuomalaiset. Mutta niin kuin sanottu, ei tämä vaikuta tällä hetkellä todennäköiseltä skenaariolta. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatus 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa oli pienempi kuin saman kevään eduskuntavaaleissa”, Mattila sanoo.

    Vuoden 2024 europarlamenttivaalit toimitetaan Suomessa sunnuntaina 9.6.2024.

    Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 12.–17. tammikuuta yhteensä 1 092 henkilöä. Otanta on painotettu sukupuolen, iän, alueen ja puoluekannatuksen mukaan vastaamaan Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.

    Lisää aiheesta
    • Nykyisistä europarlamentaarikoista Elsi Katainen (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.) mielivät jatkokaudelle.

      Politiikka | Puolueiden ehdokasasettelu EU-vaaleihin on käynnistynyt — neljä nykyistä suomalaismeppiä on ilmoittanut hakevansa jatkokautta

    • Kevään eurovaalit ovat panneet vauhtia Ranskan, Saksan, Belgian, Puolan ja Romanian maanviljelijöihin.

      Politiikka | Kun traktorit alkoivat saartaa Pariisia, Ranskan nuori pääministeri oppi heti

    • Pariisin ympäristössä viljelijöiden traktorimielenosoitukset jatkuivat torstaina jo kolmatta päivää. LEHTIKUVA / AFP .

      Maatalouspolitiikka | Unkarin Orban tapasi Brysselissä protestoivia maanviljelijöitä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa