Maatalouspolitiikan tuleva rakenne hiertää jäsenmaiden ja EU-parlamentin neuvotteluissa – moni suuri asia vielä auki

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan cap-neuvottelut jatkuvat tiiviillä tahdilla, kun jäsenmaiden neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti yrittävät löytää yhteistä kompromissia kuluvan kevään aikana.

Maatalouspolitiikan uudistus tulee voimaan näillä näkymin vuonna 2023.

Yksi vaikeimmista kysymyksistä neuvotteluissa on se, kuinka paljon uusia ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä pitäisi jatkossa rahoittaa.

Euroopan parlamentti kannattaa, että ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin käytettäisiin noin kolmannes suorista maataloustuista. Jäsenmaiden maatalousministerit sen sijaan kannattavat viidenneksen rahoitusosuutta.

Suorista tuista rahoitettaisiin jäsenmaille pakollisia, mutta viljelijöille vapaaehtoisia ekojärjestelmiä. Niiden tarkoitus on antaa viljelijöille mahdollisuus tehdä entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä.

Suomi on toivonut, ettei suoran tuen ympäristörahoituksen osuus kasva liian suureksi. Suomessa maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä on tehty perinteisesti suorien tukien sijaan maaseudun kehittämistukien kautta.

MT:n tietojen mukaan neuvotteluissa on väläytelty 25 prosentin osuutta suorien tukien ekojärjestelmien rahoitukselle, mutta koska vihreä arkkitehtuuri on poliittisesti vaikea keskustelu, se käsitellään viimeisten asioiden joukossa.

Maatalouspolitiikan uusi rakenne ja toimeenpano ovat aiheuttaneet eripuraa neuvoston ja parlamentin välillä, lähteet kertovat Maaseudun Tulevaisuudelle. Euroopan parlamentti toivoo, että komission uusi tulosperusteinen toimeenpanomalli sidottaisiin yhteen nykymallin kanssa.

Jäsenmaiden maatalousministerit sen sijaan kannattavat komission ehdotusta, jossa jäsenmaat voisivat itse päättää ne toimenpiteet, joilla komission nimittämiin tuloksiin päästään. Ministereiden mielestä se helpottaisi byrokratian taakkaa, kun komissio valvoisi jatkossa tuloksia toimenpiteiden sijaan.

Suomi on ollut komission tulosperusteiden toimeenpanon kannalla. Vanhasta mallista irtautuminen tarkoittaisi sitä, että byrokratia ja nykymuotoiset tilatarkastukset vähenisivät jäsenmaissa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat eri mieltä myös siitä, kuinka Euroopan ruokajärjestelmän uudistukseen pyrkivää Pellolta pöytään -strategiaa tulkitaan kauppasopimuksissa.

Euroopan parlamentin mukaan tuontiruualle pitäisi soveltaa samoja ympäristö- ja terveyskriteerejä kuin EU:ssa tuotetuille tuotteille. Parlamentti vaatiikin lisätulleja tai tuonnin kieltämistä, jos se ei ole EU-sääntöjen mukaista.

Neuvosto ja komissio ovat sen sijaan toppuutelleet parlamenttia, ja sanoneet, että Maailman kauppajärjestön (WTO) säännöt riittävät.

Lue myös:

EU:n maatalouden jatkoneuvotteluista ennustetaan haastavia, muttei mahdottomia – ministeri Leppä: "Vihreä arkkitehtuuri on se hankalin asia"