Poliittiset tunnukset historiaa – näin ammattiliitot valitsevat johtajansa
Rakennusliitto ja monet muut liitot luopuneet puoluetunnusten käytöstä vaaleissa. Perussuomalaisia ammattiliittojen luottamustoimissa on yhä suhteellisen harvassa.Tilaajalle
Rakennusliitossa ajettiin poliittinen ryhmätoiminta alas jo vuonna 2011. Arkistokuva on Rakennusliiton liittokokouksesta toukokuussa 2023. Kuva: Kimmo BrandtAmmattiliitot ovat pääosin luopuneet puoluetunnuksista liittokokous-, edustajisto- ja valtuustovaaleissaan.
Rakennusliitto piti liittokokouksensa viime keväänä 12. toukokuuta. 166 liittokokousedustajaa valittiin koko maan kattavilla alueittaisilla vaaleilla.
”Liittokokousvaalit käytiin ilman puoluetunnuksia. Niistä luovuttiin jo vuonna 2011”, kertoo Rakennusliiton puheenjohtajaksi valittu Kimmo Palonen. Liittokokous valitsi Palosen 66 000 jäsenen Rakennusliiton uudeksi puheenjohtajaksi nelivuotiskaudeksi.
Rakennusliitto tunnetaan vasemmistolaisena liittona. Ennen puoluetunnuksista luopumista vasemmistoliiton kannatus oli Rakennusliitossa suurin. Vasemmistoliittoa jäsenkunnasta kannatti kolme neljästä, loput SDP:tä.
Palonen muistelee, kuinka liittokokouksissa piti pitää ryhmäkokouksia puolueittain. Turhaa ajanhukkaa. Palonen pitää päätöstä hyvänä.
”Nyt emme tiedä puoluejakoa, sitä ei oikeasti ole. Aktiivijäseniämme on mukana kunnallispolitiikassa SDP:ssä, vasemmistoliitossa ja perussuomalaisissa”, Palonen jatkaa.
Palonen kertoo kuuluneensa vasemmistoliiton jäseniin vuonna 2003 ja jonkun vuoden sen jälkeen. Hän jätti puoluejäsenyyden, kun ammattiliittokin luopui puoluetunnuksista.
Palonen seurasi puheenjohtajana Matti Harjuniemeä, joka siirtyi eläkkeelle viime kesänä.
Liittojen jäsenaktiivit kannattavat siviilissä omia puolueitaan, ja tekevät vaaleissa päätöksiä siinä kuin kaikki muutkin kansalaiset.
Viime kevään eduskuntavaaleissa kokoomusta kannatti 20,8 prosenttia, perussuomalaisia 20,1 prosenttia äänestäjistä ja SDP:tä 19,9 prosenttia.
Kaikissa ammattiliitoissa on perussuomalaisten äänestäjäkuntaa, vaikka liittojen päättävissä elimissä julkisesti perussuomalaisiksi lukeutuvia on edelleen suhteellisen harvassa.
Perussuomalaisten kannattajia työskentelee liitoissa myös luottamushenkilöinä työpaikoillaan. Näin myös maan suurimmassa ammattiliitossa, Teollisuusliitossa.
Teollisuusliiton liittokokousvaalit olivat viime keväänä ja liittokokous kokoontui Tampereella 22.–24. toukokuuta. Ensimmäisen kerran vain työssä käyvät liiton jäsenet saivat äänestää kokousedustajansa. Liittokokous on ammattiliiton ylin päättävä elin.
Kokousedustajia eri puolilta Suomea ja Teollisuusliiton eri ammattialoilta valittiin yhteensä 442. Ehdokkaita esitti kolme vaaliliittoa: Yhteistyön tekijät -vaaliliitto (sosiaalidemokraatit ja sitoutumattomat), Teollisuuden vaikuttajat -vaaliliitto (vasemmistoliitto ja sitoutumattomat) sekä keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto.
Yhteistyön tekijät -vaaliliitto sai 64,2 prosenttia äänistä, Teollisuuden vaikuttajat -vaaliliitto 35,7 prosenttia ja keskustan ja sitoutumattomien 0,1 prosenttia annetuista äänistä.
Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikön Timo Nevarannan mukaan vaaliliitot ehdokaslistoineen eivät olleet puolueiden listoja.
”Niillä ei ole tekemistä puolueiden, sosiaalidemokraattien tai vasemmistoliiton kanssa.”
”Poliittinen ja ammatillinen työväenliike ovat eriytyneet. Puoluesidonnaisia listoja ei ole.”
Nevaranta vertaa logiikkaa samaksi, joka on käytössä seurakunta- tai ylioppilaskuntien vaaleissa.
Ammattiyhdistystoiminnassa työntekijöiden etu tulee ensin.
Teollisuusliitto teki viime eduskuntavaalien alla jäsenpaneelitutkimuksen, jolla se selvitti jäsenkuntansa puoluekannatuksen jakautumista.
”Sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset olivat kaksi eniten kannatusta saanutta puoluetta, vasemmistoliitto tuli kolmantena”, Nevaranta viittaa tutkimuskyselyyn.
SAK liittoineen vastustaa hallitusohjelmaan kirjattuja sosiaalietuuksien leikkauksia ja hallituksen ajamia työlainsäädännön muutosesityksiä. Vastakkainasettelu ja sanailu poliittisella kentällä on ollut kovaa. Poliittiset lakot ovat toistuneet ja jatkoa on tulossa.
Teollisuusliiton puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle Riku Aalto.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n liitoista Pro, Meijerialan ammattilaiset MVL ja muun muassa Konepäällystöliitto ovat tukeneet syksyn poliittisissa lakoissa SAK:n liittoja.
MVL tuki Elintarviketyöläisten liittoa joulukuun poliittisissa lakoissa, nosti järjestövalmiuttaan ja kielsi jäseniään tekemästä lakonalaista työtä.
Joulukuun työnseisauksessa olivat mukana SAK:laisten Sähköliiton ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, STTK:laisten Ammattiliitto Pron ja Suomen Konepäällystöliiton sekä akavalaisen Insinööriliiton jäsenet.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että STTK on poliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö.
”Viimeisen selvityksen mukaan jäsenkunnassa on tasaisesti neljän suuren puolueen kannattajia: kokoomus, sosiaalidemokraatit, keskusta ja perussuomalaiset.”
Puheenjohtaja Palola kertoo itse olevansa demari.
Lue lisää ammattiliittojen PAMin ja JHL:n puheenjohtajavalinnoista verkossa mt.fi.
- Osaston luetuimmat
