Karu tulos sydäninfarktipotilaiden jälkihoidosta: enemmän kuin joka kolmannen kohdalla hoitopolku katkeaa
Kolesterolimittausten puuttuminen hankaloittaa sydänkohtausten uusimisen ehkäisemistä.
Kolesterolimittausten säännöllisyys auttaa sydänpotilaita sitoutumaan loppuelämän kestävään elämäntapa- ja lääkehoitoon, mutta mittausten säännöllisyydessä on toivomisen varaa. Kuva: Pekka FaliUseamman kuin joka kolmannen sydäninfarktin sairastaneen potilaan kohdalla jatkohoidon onnistumiselle tärkeät kolesterolimittaukset eivät toteudu toivotusti.
Hoitoketjun puutteet ilmenevät Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kansalliseen laaturekisteriin kuuluvasta tuoreesta Sydänrekisteri–raportista. Siinä paljastui, että lähes 40 prosentilla sydäninfarktipotilaista LDL-kolesterolia ei mitattu säännöllisesti.
Hoidon onnistuminen edellyttää niin sanotun "pahan kolesterolin" määrän säännöllistä seurantaa veressä. Haitallisen LDL-kolesterolin määrän tulisi pysyä alle 1,4 mmol/literan rajan – erityisesti sydäntapahtuman jo kokeneilla potilailla.
Sydänpotilasjärjestö Sydänliitossa LDL-kolesterolin mittaamisen puutteellisuudet herättävät huolta.
“Jotain tämän suuntaista osasimme potilailta kantautuneen kokemustiedon perusteella odottaakin. Sairastumisen jälkeen hoitopolku katkeaa, ja seuranta ja tarvittava hoidon tehostaminen jää monilla toteutumatta”, ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta sanoo.
Sydänliiton mukaan veren kolesteroliarvojen säännöllinen seuranta tärkeää myös siksi, että se auttaa potilasta sitoutumaan elämäntapa- ja lääkehoitoon, joka jatkuu koko loppuiän.
”Hyvällä jatkohoidolla voidaan vähentää uusia sydäntapahtumia ja ennenaikaisia kuolemia", painottaa sydänrekisterin asiantuntija, sydänrekisterin asiantuntija, kardiologi Pekka Porela sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
