Venäjän hyökkäyssota jakoi huippukokouksen maita Brysselissä
Tiedotustilaisuudessa kävi hyvin ilmi, että tuen saaminen globaalista etelästä lännelle on jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kaikkea muuta kuin itsestään selvää.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel (kolmas vasemmalta) toi kokouksen jälkeen esille, kuinka julkilausumassa puolustetaan päättäväisesti monenkeskisestä ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Kuvassa myös Argentiinan presidentti Alberto Fernandez, Saint Vincentin ja Grenadiinien pääministeri Ralph Gonsalves ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. LEHTIKUVA/AFP.Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tuotti loppuun saakka päänvaivaa EU-maiden sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteisön poliittisten johtajien huippukokouksessa.
Kaksipäiväisen kokouksen päätteeksi Brysselissä löytyi kuitenkin lopulta Ukraina-linjaus, jonka kaikki Nicaraguaa lukuun ottamatta pystyivät hyväksymään.
Selvää oli jo pitkään, että kohdasta muotoutuu ongelma. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel toi kuitenkin kokouksen jälkeen esille, kuinka julkilausumassa puolustetaan päättäväisesti monenkeskisestä ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.
Oli vain yksi maa, joka ei voinut hyväksyä yhtä kohtaa, hän sanoi Ukraina-kirjauksesta.
Tiedotustilaisuudessa kävi hyvin ilmi, että tuen saaminen globaalista etelästä lännelle on jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kaikkea muuta kuin itsestään selvää.
Karibialaisen Saint Vincent ja Grenadiinien pääministeri Ralph Gonsalves sanoi varsin suoraan, että monet maat ovat suhtautuneet muun muassa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden koskemattomuuden periaatteeseen välinpitämättömämmin kuin Ukrainan.
Meidän täytyy päästä eroon tekopyhyydestä saadaksemme paremman maailman, hän sanoi.
Kokouksen osanottajat kattoivat kaikkiaan noin kolmasosan YK:n jäsenistöstä. Miltä pitkään hiottu Ukraina-linjaus siis lopulta näytti?
STT:n vertaileman sunnuntaisen luonnostekstin ja lopullisen version perusteella lopputulos on kompromissi, joka muistuttaa lopulta enemmän EU:n kuin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteisön CELACin ehdotusta.
Julkilausumassa ilmastaan huoli Ukrainaa vastaan jatkuvasta sodasta, kun CELAC-maiden ehdotuksessa olisi puhuttu vain Ukrainassa jatkuvasta sodasta.
EU olisi halunnut puolestaan tuomita Ukrainaa vastaan käytävän sodan.
CELAC-maat myös ehdottivat tukea aloitteille vihollisuuksien välittömästä lopettamisesta, mutta lopullisessa versiossa ilmaistaan tuki YK:n peruskirjan mukaiselle oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle.
Maat muistuttivat YK:n turvallisuusneuvostosta ja yleiskokouksesta ilmaistuista maakohtaisista kannoistaan, mikä jättää allekirjoittajamaiden asemoitumiseen pelivaraa.
Tämä on tyypillinen tapa saada aikaiseksi yhteinen julkilausuma sekalaiselta joukolta maita.
Suomea kokouksessa edustanut pääministeri Petteri Orpo (kok.) ilmaisi tiistaina kokouspaikalle saapuessaan ajatuksensa siitä, että vielä tuolloin jotkin maat suhtautuivat yhä kriittisesti silloiseen luonnostekstiin.
Se ehkä kuvastaa sitä ilmiötä, minkä me tiedämme. Että maailmalla on jakauduttu leireihin, hän sanoi.
Korjattu kello 13.00: Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteisö on CELAC, ei SELAC.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
