Japani uskoo perheviljelyyn ja kipuilee saman väestöpulman kanssa kuin Suomi – suurlähettiläs: ”Meillä on teiltä paljon opittavaa”
Vähäiset vauvat ja ikääntyvä väestö yhdistävät maita – samoin suuri ja arvaamaton naapuri.Tilaajalle
Suurlähettiläs Kazuhiro Fujimura saapui Suomeen viime keväänä kirsikakukkien aikaan. "Oli suuri kunnia tavata presidentti Sauli Niinistö ja tuoda tervehdys hänen majesteetiltaan Japanin keisarilta", hän sanoo takanaan olevasta valokuvasta. Kuva: Kari SalonenKaksi rauhantahtoista maata, joilla on iso ja arvaamaton naapuri.
Sellaisia ovat Suomi ja Japani. Ne varustautuvat nyt sotilaallisesti ja olosuhteiden pakosta ennenäkemätöntä vauhtia, vaikka rahaa voisi käyttää muuhunkin: vanhustenhoitoon, lapsiperheiden tukemiseen, digtalisaatioon ja vihreään siirtymään.
Suurlähettiläs Kazuhiro Fujimura ei olisi voinut tulla Suomeen hankalampaan aikaan, viime huhtikuussa.
”Olen toiminut 40 vuotta diplomaattina, mutta nykyinen kansainvälinen tilanne on haastavampi kuin koskaan aiemmin”, hän kirjoittaa suurlähetystön sivuilla.
MT:lle hän kertoo kohteliaasti, että saapumisaika Suomeen oli vallan hyvä.
”Ajankohta oli kaunis, näin kevään ja kirsikankukkia, mistä olin kyllä Suomessa yllättynyt!”
Fujimura on toiminut 40 vuoden uransa aikana Aasiassa, kaikissa Amerikoissa, Espanjassa ja Portugalissa. Suomessa hän ei ollut käynyt aiemmin.
Nyt hän on piipahtanut maakuntakaupungeissa, Mäntyniemessä presidentti Sauli Niinistön vieraana ja kerran suomalaisessa saunassakin.
”Suomalaisesta ruuasta pidän kovasti erityisesti lohikeitosta ja syön joka viikonloppu korvapuusteja.”
”Kannustamme nyt tilakoon kasvattamiseen, mutta samalla pieniä tiloja täytyy vahvistaa ja niistä pitää huolta, sillä niiden merkitys maamme ruokaturvalle on suuri. Maatalous on hyvin herkkä ala.”
”Kannustamme nyt tilakoon kasvattamiseen, mutta samalla pieniä tiloja täytyy vahvistaa ja niistä pitää huolta, sillä niiden merkitys maamme ruokaturvalle on suuri.
Ruokapuhe onkin paikallaan, sillä Japani on riippuvainen tuontiruuasta. Kaloreilla mitattuna sen omavaraisuus on pudonnut 1960-luvun yli 70 prosentista nykyiseen alle 40 prosenttiin.
Maa on lähes täysin riippuvainen soijapapujen sekä lannoitteissa tärkeiden fosforin ja kaliumin tuonnista. Vielä vuonna 2020 vehnästä suurin siivu eli viidennes tuli Venäjältä ja kymmenes Ukrainasta.
Nyt kun hinnat ovat nousseet, Kiinan on kerrottu kahmivan ostettavaa Japanin nenän edestä. Siksi omavaraisuuden arvo on nyt noussut.
Perheviljelmien rooli ruuantuotannossa on aina ollut Japanissa iso, sillä viljelymaata on rajallisesti ja sillä paljon omistajia.
”Kannustamme nyt tilakoon kasvattamiseen, mutta samalla pieniä tiloja täytyy vahvistaa ja niistä pitää huolta, sillä niiden merkitys maamme ruokaturvalle on suuri. Maatalous on hyvin herkkä ala”, Fujimura sanoo. Hän muistuttaa, että meneillään on YK:n perheviljelmien vuosikymmenen.
Japani pyrkiikin tasapainoon oman tuotannon suojelemisen ja vapaan kaupan välillä.
”Nykyinen maailmantilanne on herättänyt ihmisiä etenkin ruokahävikin vähentämiseen. Ja esimerkiksi keinoliha on alkanut kiinnostaa kansaa uutisten lisäksi ruokakaupoissa.”
”Tasapainoa pitkien työpäivien ja perheiden ajan kanssa pitää muuttaa ja syntyvyys saada käännettyä, etteivät japanilaiset katoa kokonaan.”
Päivänpolttava pulma sekä Japanissa että Suomessa on, että vauvoja ei synny ja vanhusväestö kasvaa. Hedelmällisyysluku on molemmissa 1,3 korvilla eli kansa hupenee.
”Tämä on yksi suurimpia haasteitamme. Lapsia syntyi viime vuonna alle 800 000.” Suomeen suhteutettuna olisi pitänyt syntyä miljoona. Japanissa on 126 miljoonaa asukasta, kun Suomessa on 5,55 miljoonaa ja syntyneitä 45 000.
Japanin pääministeri Fumio Kishida avaakin huhtikuussa uuden erityisviraston, joka paneutuu syntyvyyden nostamiseen. Keinoina mietitään Suomesta tuttuja asioita, kuten lapsiperheiden rahallista tukemista, tasavertaisia vanhempianvapaita, lastenhoitoa ja neuvoloita sekä työ- ja vapaa-ajan parempaa hallintaa.
”Tasapainoa pitkien työpäivien ja perheiden ajan kanssa pitää muuttaa ja syntyvyys saada käännettyä, etteivät japanilaiset katoa kokonaan. Asia on vaikea, mutta uskomme, että meillä on teiltä paljon opittavaa”, suurlähettiläs sanoo.
Japanin syntyvyyden vähenemisestä vastaava apulaisministeri kävikin jo tammikussa tutustumassa Suomen lapsipalveluihin.
Ratkaistavana on toinenkin väestökysymys, sillä Japanissa eletään iäkkäiksi ja perheet ovat pitkälti hoitaneet vanhukset. Jatkossa malli ei enää toimi. Pääministeri etsii apua ammattihoitajista, mutta työvoimastakin on pulaa.
”Tiedän, että teillä puhutaan ulkomaisten hoitajien tuomisesta, mutta meillä Japanissa ei juurikaan – ainakaan vielä”, suurlähettiläs sanoo.
”Täyspuiset talot ovat Japanissa kovassa nosteessa nyt, ja niihin tarvitaan hyvälaatuista puutavaraa.”
Japani toivoo nykyistä tiiviimpää yhteistyötä Suomen kanssa erityisesti digitalisaation, nopeiden verkkoyhteyksien, vihreän siirtymän ja supertietokoneiden saralla.
”Nyt erityisen hyvin on sujunut Suomen vienti Japaniin”, suurlähettiläs veistelee, sillä Suomi on vienyt moninkertaisesti enemmän kuin tuonut. Ero on tosin kaventunut.
Suomen tärkein vientituote on puu, tuontituote taas autot ja koneet.
Puusta tehdään Japanissa taloja, joita välittää muun muassa Mikkelissä toimiva japanilaisomisteinen Misawa Homes.
”Täyspuiset talot ovat Japanissa kovassa nosteessa nyt, ja niihin tarvitaan hyvälaatuista puutavaraa.”
Muuta yhteistyötä haetaan pääministeri Kishidan kasvustrategialla, joka nojaa pitkälti vihreän siirtymään ja digitalisaatioon.
”Suomessa merkittävin hanke on Kepcon tuulivoimala Piiparinmäellä, ja se laajentaa Alajärvelle”, suurlähettiläs Fujimura sanoo.
Suomalaisia hän vinkkaa esittelemään talous-, tiede- ja kulttuuriosaamistaan Osakan Maailmannäyttelyssä vuonna 2025 ja kehaisee Suomea luotettavaksi kumppaniksi.
”Vaikka olen ollut Suomessa alle vuoden, olen huomannut, että maidemme välisissä suhteissa on paljon kehitys- ja yhteistyömahdollisuuksia monilla aloilla niin kahdenkeskisesti kuin kansainvälisellä kentälläkin.”
- Osaston luetuimmat
