”Hyvä tuote myy itse itsensä” on historiaa –ruokavienti hakee uusia täkyjä kasvuyrityksistä
Elintarvikeyritysten omaehtoisesta organisoinnista haetaan vientiin käytännön ratkaisuja. Luomutukkuun pääsy Berliinissä on ensimmäisiä saavutuksia.
Yhteiset luomusäädökset pätevät EU-maissa. EU-maiden, Norjan ja Islannin välillä luomutuotteita voi myydä ja markkinoida luomuna. Kuva: Kari SalonenRuokaviennin osapuolet kävivät viime keskiviikkona maa- ja metsätalousministeriön (MMM) koolle kutsuman pyöreän pöydän keskustelun.
”Henki keskustelussa oli hyvä, ja nyt ollaan tunnustettu kasvuyritysten merkittävä rooli kasvun tuojana”, sanoo Suomen elintarvikeyhdistys Suvi ry:n hallituksen puheenjohtaja Jani Vänskä.
Vänskä viittaa Saksaan, jossa kasvuyritykset edustavat yli 40 prosenttia koko viennin arvosta, vastaavan luvun ollessa Suomessa vain 8 prosenttia.
”Suomen saavuttaessa vastaavan luvun jo tämä tuo yli 700 miljoonaa euroa lisävientiä joka vuosi – työllistävät vaikutukset ovat samalla merkittäviä”, toteaa Vänskä.
Hänen mukaansa yritykset ovat valmiina sijoittamaan kasvuun oman panostuksensa.
”Nyt toivomme selkeää kädenojennusta myös julkisen sektorin toimijoilta Suvi ry:n erillisen rahallisen resursoinnin puitteissa, joka mahdollistaa nopeat kaupallisesti vaikuttavat toimenpiteet.”
Vänskän mukaan Suomessa on tarve yrittäjälähtöiselle lähestymistavalle. Varsinainen tekeminen ja kaupallinen ulottuvuus jää usein liian kevyeksi.
”Tarvitaan kevyt ja ketterä tapa toimia, ja se mikä ei toimi, korjataan tarpeen mukaan. ”
”Kaikkia toimijoita tarvitaan, mutta tukitoimenpiteiden ensisijainen tavoite pitäisi olla varmistaa miten yritykset pystyvät olemaan mahdollisimman kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla.”
Pitkään Kiinassa asunut ja muun muassa Atrian Kiinan-vientihankkeen tunteva Vänskä huomauttaa, että kasvu- ja startup-yritysten tarpeet ovat erilaiset kuin suurilla.
Suomalaista tavaraa on jo saatu hyllyyn Saksassa Berliinin luomutukun kautta.
Suvi ry perustettiin kasvuyritysten omasta tarpeesta rakentaa kannattavaa vientitoimintaa entistä tehokkaammin.
Seuraavaksi yhdistys keskittyy muun muassa kaupallisten toimien edistämiseen ja oman roolinsa vahvistamiseen.
”Suomalaista tavaraa on jo saatu hyllyyn Saksassa Berliinin luomutukun kautta. Siellä vaaditaan omanlaisia, muista erottautuvia ja kuhunkin makumaailmaan istuvia tuotteita.”
Vänskää huolestuttaa se, että Suomi on Euroopan huonoimpia ruokaviejiä. Jopa Viro ohitti Suomen viennin arvossa vuonna 2023.
Irlannissa ruokaviennin arvo on 17 miljardia euroa. Sikäläistä vientiä tuetaan tänä vuonna 57 miljoonalla eurolla.
”Siellä tapa nähdä maailmaa on erilainen. 1990-luvulla Irlannissa nähtiin, että vihreällä saarella on mahdollisuus. Meillä kotimaa nähtiin suljettuna ja säädeltynä maana.”
Tuttu sanonta, että hyvä tuote myy itsensä, ei Vänskän mukaan päde maailmalla.
”Tuotteiden on lähdettävä markkinoilla nousevasta tarpeesta."
Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki elintarvikevalmistajat.
Suomen elintarvikevientiyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden vientiä ja elintarvikealan kansainvälistymistä.
Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki elintarvikevalmistajat. Kannattajajäseniksi voivat liittyä alan kansainvälistymistä edistävät henkilöt ja yhteisöt.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii Jani Vänskä. Hallituksen jäseniä ovat Veijo Hukkanen, Kalaneuvos Oy; Jarmo Talasrinne, Linkosuon Leipomo Oy; Hannu Malmivaara, Pirjon Pakari ja Karri Kunnas. Hallituksen varajäseniä ovat Annemari Hahto, Oy Linseed Protein Finland Ltd ja Jouko Riihimäki, Oy Soya Ab.
- Osaston luetuimmat
