YK:n maatalousrahasto nosti pienlainoilla 24 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan yläpuolelle viidessä vuodessa

YK:n maatalousrahasto IFAD pystyy todistamaan tehokkuutensa. Riippumaton tarkastus kertoi, että vuosien 2010–2015 välillä pienlainojen turvin nostettiin 24 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan yläpuolelle, toteaa pääjohtaja Gilbert F. Houngbo.

Huhtikuussa IFAD:in johdossa aloittanut Houngbo kiersi Pohjoismaita viime viikolla.

Mistä sitten johtuu, ettei suuri yleisö juuri tunne IFAD:ia?

"Luulen, että syynä on osaksi se, että keskitymme köyhimpiin maihin ja niissäkin erityisesti eteläisiin alueisiin. Taitaa olla, ettei pääkaupungissakaan aina oikein tiedetä, mitä siellä tapahtuu", Togon maaseudulla varttunut pääjohtaja toteaa.

Toisaalta hän arvostaa uudessa työpaikassaan sitä, kuinka YK-järjestöksi pieni IFAD on toiminut tehokkaasti kasvattamatta turhaan byrokratiaa.

"Rahasto on onnistunut kohentamaan etenkin naisten toimeentuloa. Toinen keskeinen osa on ilmastonmuutostyö. Pienviljelijät, metsänomistajat ja kalastajat saavat keinoja niin ilmaston lämpenemisen seurausten torjuntaan kuin niihin varautumiseen. Näitä aiomme jatkaa."

IFAD haluaa nuoria viljelijöiksi ja muihin maaseudun elinkeinoihin. Teknologinen kehitys olisi Houngbon mukaan tärkeä vetonaula, jolla nuoret saataisiin kiinnostumaan maaseudun ammateista.

Nuorten työllisyydellä on suora yhteys sekä köyhien maiden sisäiseen taloudelliseen kehitykseen että myös siirtolaisuuteen, hän muistuttaa.

Uusi rahasto keskittyisi nuorten yrittäjien ryhmien, heidän osuuskuntiensa sekä heitä tukevien yhteiskunnallisten toimijoiden ohjelmiin. Lainat ovat kooltaan enintään 800 000 euroa, jopa selvästi tätä pienempiä.

Rahasto on tarkoitus saada toimimaan ensi vuoden alusta.

IFAD:in rahoituskausi on kolme vuotta, ja nykyinen kausi on puolivälissä. Suomi rahoittaa kuluvan kolmivuotisjakson työtä yhteensä 13 miljoonalla eurolla. Rahoitus päätettiin ennen nykyisen hallituksen kehityspoliittisia leikkauksia.

Gilbert Houngbo keskusteli kauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) kanssa erityisesti yksityissektorin yhteistyön tiivistämisestä kehityspolitiikassa.

Vuosien 2019–2021 rahoitusosuudesta ei ole vielä päätöksiä, toteaa tiiminvetäjä Pekka Hirvonen ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksiköstä. Jatko ratkennee syksyn aikana.

Hirvonen piti myös hyvinä keskusteluja suomalaisesta innovaatio- ja teknologiaosaamisesta. "Mitään ei sovittu, mutta nyt ruvetaan selvittämään konkreettisemmin, mitä se voisi olla."

Ulkoministeriön johdon lisäksi pääjohtaja tapasi myös MTK:n ja maaseudun kehittämisjärjestön FFD ry:n edustajia.

IFAD:issa ollaan huolissaan pientuottajien ongelmista päästä mukaan laatu- ja sertifiointijärjestelmiin esimerkiksi metsätaloudessa. Metsät ovat paitsi tärkeä toimeentulon lähde myös keskeinen keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.

FFD:n ohjelmajohtaja Tiina Huvion mukaan Tansaniassa on toteutettu puutarha- ja Etiopiassa metsähanketta varoin, joista osa tulee IFAD:in Afrikan ohjelmasta. Lisäksi Vietnamissa on nyt menossa metsähanke, josta merkittävä osa rahoitetaan vastaavan Aasian ohjelman kautta.

IFAD pyrkii pääjohtajansa mukaan lisäämään yksityisrahoitusta ohjelmissaan. Yksi tapaamisissa esiin tullut muoto voisi olla yhteistyö FFD:n kanssa niin, että pientilallistien tuen lisäksi voitaisiin kehittää koko arvoketjua erityisrahasto Finnfundin lainaa.