”Kuitu- ja energiapuuksi korjattavan leimikon rungon keskikoon tulee olla vähintään 50 litraa, jotta lähdemme puuta ostamaan ja korjaamaan”, sanoo Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kauranen.
Harvestia ei hanki Kaurasen mukaan lainkaan pelkkää pientä energiarankaa tuottavia riukumetsiä.
Hän kavahtaa Tapion ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) esitystä, jonka mukaan männiköt kasvatettaisiin tiheinä ja harvennettaisiin sitten selvästi tavanomaista ensiharvennushakkuuta aikaisemmin.
”Ei missään tapauksessa, kustannukset nousisivat aivan liian korkeiksi. Ei kenenkään talous kestä sellaista.”
Energiapuun korjuu on tutkimusten mukaan hakkuuyrittäjien töistä kannattamattominta. Dieselpolttoaineen hinnan nousu viimeksi kuluneina 1,5 vuonna on nostanut puuenergian tuotannon kustannuksia 1–2 euroa megawattitunnille, Kauranen sanoo.
Uusi kululaji uhkaa Brysselistä, kun ympäristöjärjestöt vaativat nyt EU:lta kestävän käytön kriteereitä myös kiinteille biomassoille. ”Se olisi karmea juttu, jos näin kävisi. Toiveita on, ettei puuta rinnasteta nestemäisiin polttoaineisiin”, Kauranen sanoo.
Energiapuun korjuun ja käytön tukien pomppinen on vaikeuttanut puunhankkijan toimintaa. Nykyinen tukien epävarmuus ei innosta ostolle, laskelmilta puuttuu pohja.
”Paljon vähemmän on puuta ostettu, kuin olisi ostettu, jos tuet olisivat selvät. Puunhankkijoita on pyöritetty tässä täydellisesti.”
Kauranen kertoo Harvestian etsineen koneyrittäjillensä epävarmassa tukitilanteessa muita hakkuita, etteivät yrittäjät jäisi yksin kärsijöiksi avoimessa tilanteessa.
Turvekesä oli surkea.
”Moni voimala korvaa vajauksen hiilellä”, Kauranen sanoo.
”Energiapuun kysyntä ja toimitusmäärät kasvavat nekin varmasti. Loppusyksy näyttää, miten hinnat ja varastot kehittyvät”, Kauranen sanoo.
JUHA AALTOILA