Mielenterveyden häiriöt vievät nuoret työelämästä, ilmenee Kevan selvityksestä
Vain viidennes alle 30-vuotiaista mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai työeläkekuntoutusta hakeneista oli ollut töissä.
Kevan selvityksen mukaan vain joka viides nuori on työssä ennen mielenterveyssyistä tehtyä eläkehakemusta. Kuvituskuva arkistosta. Kuva: LEHTIKUVA / Emmi KorhonenMielenterveyden häiriöt heikentävät työmarkkinoihin kiinnittymistä erityisesti nuorilla eläkehakijoilla, ilmenee työeläkevakuuttaja Kevan selvityksestä, joka koskee julkista sektoria.
Selvityksessä tarkasteltiin mielenterveyden häiriöihin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutuksen hakemista julkisella sektorilla vuosina 2019–2025. Selvitys keskittyi erityisesti hakijoiden työllisyyteen ennen ja jälkeen hakemuksen.
Kevan mukaan alle 30-vuotiaista mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai työeläkekuntoutusta hakeneista vain noin 20 prosenttia oli työllistyneitä ennen hakemusta. Monilla yhteys työelämään ei myöskään vakiinnu hakemuksen jälkeen. Vanhemmissa ikäryhmissä ennen hakemusta työssä olleiden osuus oli selvästi suurempi, 40–60 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen voi olla seurausta esimerkiksi pitkäaikaisesta syrjäytymisestä tai koulutuksen keskeytymisestä.
Keva huomauttaa, että nuorilla eläkehakijoilla mielenterveyden haasteet alkavat usein jo ennen työelämään pääsyä. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen voi olla seurausta esimerkiksi pitkäaikaisesta syrjäytymisestä tai koulutuksen keskeytymisestä.
”Nuorille olisi tärkeää kehittää ennaltaehkäisevän nuoriso- ja mielenterveystyön niin sanottuja matalan kynnyksen palveluita, jotka tukevat työelämään siirtymistä”, tilastoanalyytikko Janne Salonen sanoo Kevan tiedotteessa.
Ahdistuneisuus- ja stressihäiriöiden osuus on kasvanut.
Mielenterveyden häiriöt ovat Kevan mukaan yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä tai työeläkekuntoutusta julkisella sektorilla. Kevan mukaan kokonaisuutena mielenterveyssyistä tehtyjen hakemusten määrä kasvoi vuosina 2015–2019, mutta kääntyi laskuun koronapandemian alkaessa. Vuonna 2024 hakemusmäärät nousivat jälleen hieman. Nuorten osuus mielenterveyssyistä alkaneista eläkkeistä on kasvanut.
Masennushäiriöt ovat suurin yksittäinen syy mielenterveysperusteisissa hakemuksissa. Keva kuitenkin huomauttaa, että niiden osuus on viime vuosina pienentynyt, kun taas ahdistuneisuus- ja stressihäiriöiden osuus on kasvanut.
”Osa-aikatyön mahdollisuuksia ja kuntoutuksen yhdistämistä työhön tulisi kehittää.”
Selvityksessä korostetaan ennaltaehkäisevien toimien, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja työelämän joustojen merkitystä erityisesti nuorten työelämään kiinnittymisen tukena. Kevan mukaan nuorten kohdalla huomio on suunnattava terveydenhuollon, Kelan ja työvoimahallinnon tukitoimiin eläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi.
Keva näkee, että työeläkelaitosten yhteistyötä Kelan kanssa tulisi kehittää, jotta erityisesti nuoret ohjautuisivat soveltuvimpaan palveluun riippumatta siitä, millä toimijalla on kuntoutusvastuu.
”Osa-aikatyön mahdollisuudet ja kuntoutuksen yhdistäminen työhön ovat keskeisiä tekijöitä, joita tulisi kehittää osatyökykyisten työssä jatkamisen edistämiseksi julkisella sektorilla”, Kevan tiedotteessa todetaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
