Metsähallituksen tehtävä vaikuttaa ulkopuolisen silmin vaikealta. Valtio-omistaja pumppaa liikelaitoksesta ulos mahdollisimman paljon rahaa mutta kohdistaa samalla kovia vaatimuksia metsien suojeluun ja virkistyskäyttöön.
”Minusta tässä työssä on parasta juuri tuo erilaisten intressien yhteensovittaminen. Olemme onnistuneet siinä hyvin”, kertoo pääjohtaja Jyrki Kangas.
”Jännitteitä erilaisten käyttömuotojen välillä riittää. Niihin etsitään ratkaisuja yhteistoiminnalla. Aihetta tyytyväisyyteen tuo se, että takavuosien rajut metsäsodat ovat loppuneet.”
Valtiollakin on syytä tyytyväisyyteen, sillä Metsähallituksen tuloutus valtion kassaan on tuplaantunut noin 100 miljoonaan euroon viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Teemme tuloksemme markkinoilla. Siksi taantuma voi laskea tulosta. Sitä ei haeta hakkuiden kasvattamisella vängällä.”
”Valtion kassaan kertyvän rahan lisäksi Metsähallitus tuo työtä ja toimeentuloa syrjäseuduille. Voi sanoa, että Metsähallitus on parasta aluepolitiikkaa.”
Metsähallitus toimittaa vuosittain kuutisen miljoonaa kuutiota puuta teollisuudelle. Hyvällä hoidolla metsien kasvu mahdollistaa hakkuiden kestävän kasvattamisen noin 100 000 kuutiolla vuodessa.
”Olemme jo alkaneet sopeuttaa metsätaloutta ilmastonmuutokseen. Yksi painopiste on metsäteissä, joita rakentamalla kelirikkoleimikoiden määrä kasvaa.”
Kangas uskoo, että kestävän kehityksen korostuminen ja uusiutuvan energian käyttöön siirtyminen nostaa metsätalouden merkitystä entisestään. Metsähallitukselle haasteita tuovat myös lisääntyvä kaivostoiminta ja tuulivoiman rakentaminen.
Vapaa-ajallaan Kangas viihtyy metsällä koiran ja vaimon kanssa.
”Talvella koiran kanssa ei voi käyttää yleisiä latuja, joten harrastan umpihankihiihtoa.”
Kangas täyttää 50 vuotta sunnuntaina. Hän ei järjestä vastaanottoa vuosipäivän kunniaksi.
Mahdollisia huomionosoituksia hän toivoo Suomen metsätieteellisen seuran tilille FI2512713000307235. Varoilla tuetaan nuoria, metsien monikäyttöä selvittäviä tutkijoita.
JARMO PALOKALLIO