Kysely: Metropolin asukkaat syövät liikaa proteiinia – ihmiset eivät usko, ylimäärä rehevöittää Itämerta

Pääkaupungin asukkaat eivät vessassa istuessaan tule ajatelleeksi, että proteiinia ei kannata syödä ylen määrin. Proteiini, jota keho ei tarvitse, päätyy virtsana jätevedenpuhdistamoille ja sitä tietä Itämereen.

Ensinnäkin ihmiset eivät tiedä, miten ylimääräinen proteiini vaikuttaa ympäristöön. Lisäksi he eivät usko tai tiedä, että kuluttamatta jäänyt proteiini kasvattaa tarvetta puhdistaa jätevesiä ja rehevöittää Itämerta, ilmenee Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n teettämästä kyselystä

Vain kolme prosenttia pääkaupunkiseutulaisista arvioi syövänsä proteiinia liikaa, mikä vaikuttaa olevan ristiriidassa jätevesiin tulevan typpimäärän kanssa, kertoo HSY:n vesihuollon ryhmäpäällikkö  Paula Lindell tiedotteessa. Hänen mukaansa on vaikea arvioida syömänsä proteiinin määrää, koska proteiinia lisätään moniin elintarvikkeisiin.

Noin viidennes pk-seudun asukkaista luulee,  että ylimääräinen proteiini varastoituu ja muuttuu kehossa lihakseksi.

Naisista noin neljäsosa ja miehistä joka kymmenes arvioi saavansa jopa liian vähän proteiinia. Runsas kolmannes tiesi, että ihminen tarvitsee proteiinia noin 1–1,4 grammaa painokiloa kohden.

HSY kertoo, että jätevesien sisältämän proteiinin määrä on kasvanut vuosikymmeniä. Vuodesta 1999 vuoteen 2019 kasvua on ollut 50 prosenttia eikä tahti näytä laantumisen merkkejä.

Pk-seudulla Viikinmäen jätevedenpuhdistamo puhdistaa vedessä olevasta typestä lähes 90 prosenttia, mutta loppu valuu vääjäämättä mereen. Lindell kertoo, että typen poistaminen jätevedestä kuluttaa energiaa ja lisää kemikaalien käyttöä.

Liika proteiini rasittaa ympäristön lisäksi munuaisia.

Eläinkunnan tuotteista liha, kala, kana, kananmuna ja maitovalmisteet sisältävät eniten proteiinia. Kasvikunnan tuotteista proteiinia saa muun muassa viljoista, palkokasveista ja pähkinöistä.

HSY:n kysely: Typpikuormitus ja proteiininsyönti, Nepa 2019 (N=1004)