Suomessa kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidenneksellä kymmenen viime vuoden aikana. Etenkin kalojen rehunkulutus on tehostunut.
Kotimaisen kirjolohen syöminen on hyväksi terveydelle, ja lihatuotteisiin verrattuna se keventää ruokalautasen hiilijalanjälkeä.
Kalankasvatus aiheuttaa vesistöjä rehevöittäviä typpi- ja fosforipäästöjä, kun taas muiden lihojen ympäristövaikutukset painottuvat ilmastolle haitalliseen hiilidioksidiin. Kokonaisuudessaan kalankasvatuksen vastuulla on noin 2 prosenttia kaikista Suomen fosforipäästöistä ja 0,9 prosenttia typpipäästöistä.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilipyrstönjälki on keskimäärin kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä. Sian- ja broilerinlihaan verrattuna kirjolohifileen hiilijalanjälki on parhaimmillaan puolet, mutta joissain tapauksissa samaa suuruusluokkaa.
Soijapihviin verrattuna kirjolohen hiilipyrstönjälki on noin nelinkertainen ja härkäpapu-perunamuusiannokseen verrattuna kymmenkertainen. MT