Rakentaminen painuu pakkaselle, mutta notkahduksesta odotetaan lyhyttä

Asuntokauppa ei käy, uusia kohteita ei aloiteta eikä ihmisillä ole kovan inflaation ja kalliin energian vuoksi varaa panostaa kotiensa remontointiinkaan.

Rakennusteollisuus RT arvioi, että asuntorakentaminen notkahtaa ensi vuonna kymmenen prosenttia. Muu kuin asuinrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen vähenevät pari prosenttia, mutta korjauspuoli kasvaa saman verran.

Ennuste koko alalle on kaksi prosenttia miinusta.

Rakentaminen ei kuitenkaan lopu tähän. RT:n mukaan kasvukeskuksiin tarvitaan 700 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Energiainvestoinnit, ilmastonmuutos, väestön vanheneminen ja omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttävät korjausrakentamisen tuplaamista ja Suomen kilpailukyky liikenneverkkojen kehittämistä ja kunnostamista.

Muutokset rakentamiseen ovat olleet viime aikoina hurjia: vuonna 2020 korona pelästytti kaikki ja etätyö muutti kysyntää, vuonna 2021 markkina ylikuumeni ja hinnat nousivat, vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssota nosti tarvikehintoja ja korkoja ja toi materiaalipulan ja epävarmuuden.

”Koronakriisi oli talouden näkökulmasta historian lyhyin talouskriisi, mutta sillä on erittäin pitkät heijastevaikutukset rakentamiseen”, sanoo Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

Energiakriisi, talouskasvun pysähdys ja yleinen epävarmuus voivat tehdä niukkuudesta normaalia: rahasta, materiaalista, työvoimasta ja energiasta on pulaa, ja toimitukset tökkivät.

Vaikka näkymät ovat sumeat, kuluttaja voi Vihmon mukaan olla rakentajia luottavaisempi. Hän arvioi nopeiden lasku- ja nousukäänteiden perusteella, että edessä on ennemmin lasku kuin lama ja rakennusalalla edessään 3–6 vaikeaa kuukautta.

Suurta romahdusta ei tule, mikäli luottamus rahoitusmarkkinoihin säilyy eivätkä sota, korona, palkkaneuvottelut, energiakriisi tai rahoitusala tuo yllätyskäänteitä.