Etätyö jää pysyväksi osaksi suomalaista työelämää, jos sen tekijöiltä kysytään

Kyselyn mukaan naiset ja miehet ovat yhtä kiinnostuneita jatkamaan etätyön tekemistä. Koronapandemian aikana enimmillään noin puolet suomalaisista palkansaajista teki etätöitä, mikä on eurooppalaisittain poikkeuksellisen korkea osuus. Viime keväänä etätöissä oli edelleen 42 prosenttia. Kahdeksan prosenttia kertoi tehneensä etätöitä ainakin jossain vaiheessa pandemiaa.

"Sen ovat osaltaan mahdollistaneet toimivat tietoliikenneyhteydet, tietotyöhön painottuva elinkeinorakenne; mutta kenties myös se, että suomalaiseen kansanluonteeseen yksin kököttäminen on sopinut hyvin", kirjoittaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela blogipostauksessaan.

Koronan aiheuttama mullistus oli suuri, sillä puolet viime kevään etätyöläisistä oli aloittanut etätyön vasta pandemian aikana. Kaikista palkansaajista noin joka viides kuului näihin etätyönoviiseihin.

Yli 40 prosenttia etätyötä tehneistä ja 20 prosenttia kaikista oli tehnyt etätöitä jo ennen koronaa, mutta lisäsi sen määrää pandemian aikana.

Pandemian aikana etätyötä tehtiin varsin totaalisesti. Keväällä etätyötä tehneistä 60 prosenttia oli etänä koko tai lähes koko työaikansa. Yhteensä 80 prosenttia teki vähintään puolet työajasta etänä.

Niistä, joille etätyö oli uusi asia, lähes 80 prosenttia halusi jatkaa etätyötä pandemian jälkeenkin. Etätyötä tehneistä kaksi kolmannesta halusi lisätä sen osuutta työajastaan. Naiset olivat miehiä innokkaampia etätyön lisääjiä. Heistä 71 prosenttia halusi kasvattaa etätyön osuutta.

Koronakriisin vaikutukset työelämään -tiedonkeruu on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa, jolla selvitetään koronakriisin vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Tiedot kerättiin verkkokyselynä maalis-toukokuussa ja siihen vastasi reilut 1  800 ihmistä.