Pienehkö jääkaappi ei tahdo enää ottaa sovinnolla vastaan tuoreimpia ostoksia.
Jokaisella oven avauksella ulos pyrkii jonkinmoinen tölkki tai purnukka.
On siis aika raivata.
Inhoan jääkaapin siivousta, koska melkein joka kerta käteen tulee vähintään muutama tuote, josta ei enää ole syötäväksi hyvällä tahdollakaan.
Ostan usein alennuksessa olevia päiväystuotteita. Niitä voi syödä vielä monta päivää ja ajatus kaatopaikan kuormittamisesta syömäkelpoisella ruualla värisyttää.
Joskus arviointi kuitenkin pettää ja tuote viruu kaapissa liian pitkään.
Siitä tulee koiran tai kanien ruokaa. Tai sitä syntisintä, ruokajätettä. MTT:n tutkimuksen mukaan jokainen suomalainen heittää vuosittain roskiin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa.
Tällä kertaa tartun jääkaapin oveen uudella asenteella. Kartoitan sen sisällön ja näppäilen hakukoneeseen muutaman avainsanan.
Tietokoneen ruutu tulvahtaa täyteen reseptejä ja vinkkejä.
Pinnasta kovettunut vaalea leipä muuttuu tyylikkääksi tapas-herkuksi oltuaan hetken uunissa öljyn ja tomaattimurskan kanssa.
Pääruoka kehkeytyy yhdistelemällä erilaisia kasviksia ja liharuuan rippeet pataan.
Kuivahtaneesta ruisleivästä ja lässähtäneistä marjoista tulee Maa- ja kotitalousnaisten ohjeella maukasta velliä jälkiruuaksi.
Eläimille päätyy tällä kertaa vain kasvisten kuoria ja kantapaloja, roskiin ei juuri mitään.
Mikä ihana tunne, jaksaisinpa aina tehdä näin! Sillä sitähän se ruuan heittäminen roskiin usein on, silkkaa laiskuutta.
Samoin se, että teuraseläimen ruhosta käytetään vain parhaat palat. Islannissa monen lapsen lempiruoka on lampaan pää ja Espanjassa herkutellaan naudanmahoista tehdyllä keitolla. Meille kelpaa vain filee ja paisti.
Reseptejä tähteiden käyttöön löytyy helposti ja paljon.
Eikä tähteistä kokkaaminen ole enää vain nuukien junttien puuhaa. Siitä on alkanut tulla trendikästä. Googlaa vaikka, jos et usko.
terhi torikka on Maaseudun
Tulevaisuuden
toimittaja.
terhi.torikka@
mt1.fi